Nuorisotyökuvan heikkous, tiedon ja viestinnän heikkous

Nuorisotyöstä ei ole kunnollista yhdisteltyä, päivittyvää ja kasautuvaa perustietopohjaa, eikä nuorisotyön tutkimusta ole edes olemassa sitä mahdollistavana organisoituna toimintakokonaisuutena ja tiedon tieteellisenä jatkumona. Olen kirjoittanut ja puhunut tästä vuosien varrella toistuvaksi mutta saamatta mielekästä vastakaikua.

Peruskuvaukseni vuodelta 2011 johdattelee aiheeseen, mutta ensimmäisen kerran yritin tolkuttaa sitä Nuorisotutkimusseurassa jo 1999-2000 ja sain osakseni lähinnä hämmentynyttä tai närkästynyttä hiljaisuutta. Nykyinen pätevienkään tutkijoiden pieni henkilöpanostus Nuorisotutkimusverkostossa ei voi korjata asiaa. Minun ja Tommi Hoikkalan keskustelu aiheesta (2014) on Kari Keurun editoimana osin viihdyttävääkin seurattavaa.

Vuonna 2011 OKM Nuorisoyksikkö esitti minun työni nimeämistä Nuorisotyön Valtakunnallisten palvelu ja kehittämiskeskusten joukkoon – voitteko kuvitella? Se oli hämmentävää, kun eivät silti luvanneet panostusta edes yhteen avustajaan. Itse ehdotin tutkijoiden verkoston kokoamista valmisteluun ja toteutukseen, mutta sekään ei taaskaan saanut vastakaikua eikä mikään muu taho – edes rahoittaja itse – halunnut asiaa tosissaan valmistella, joten kieltäydyin ehdotuksesta.

Minä aloin yksikertaisesti jo hautautua työmäärän alle ja korjauksena ongelmaan rahoitukseni sitten 2014 lopetettiinkin kokonaan. Olisiko ollut kunniakkaampaa tukehtua töihin nimettynä yksin alan Palvelu- ja kehittämiskeskukseksi? Sain kuitenkin vuosina 2011-2012 koottua vuoropuheluun joitakin alan tutkijoita ja tältä pohjalta onnistuimme luotsaamaan ja yhden ansiokkaan Ville Pöysän opiskelijatyön (2013) kotimaisesta nuorisotyön tutkimuksesta. Mutta siihen se sitten jäikin…

Toinen keskeinen asia on nuorisotyötä koskevan viestinnän kehittäminen sitä koskevien käsitysten ja realistisen imagon parantamiseksi. Tämänkin toistuvaan ehdottamiseen olen vastaukseksi saanut hiljaisuutta tai toteamuksen että sitä on tarpeeksi – tämän oletuksen jokainen sekä nuorisotyön että viestinnän aiheet hyvin tunteva tietää vääräksi. Jotkut vain ovat tämän todellisuuden ulkopuolella.

Kolmas keskeinen asia jota tuskin kukaan on voinut olla huomaamatta, on verkon ja sosiaalisen median merkityksen kasvu. Sillä ei ole väliä pitääkö siitä tosiasiasta vai ei. Tästäkin aiheesta sain 2-3 vuotta sitten tietää joidenkin piruilleen siitä, ”maksetaanko Petrille palkkaa somessa kirjoittelusta?” – no ilmeisesti ei haluttu maksaa. Nykyiseen tyyliin juuri ne, jotka itse eivät näitä medioita käytä, voivat mielestään muille kertoa miten niihin tulisi suhtautua. ”Sulje se Facebook ja lopeta se kentän kanssa seurustelu” sanottiin minulle rahoittajan taholta. Kun tehtäväni on vuosia ollut juuri alan toimijoiden kuuntelu ja yhteys heihin.

Asia nyt vain on näin: Kaikkien lasten ja nuorten sekä heidän asioidensakin parissa toimivien tulee kyetä sosiaalisen median käyttöön.

Erityisesti minua hämmentää se, ettei verkon käyttö alan viestinnässä vieläkään ole kovin yleistä alalla, vaikka se tavoittaisi suorayhteyksinä ja tallenteina monin verroin paremmin – ja ennen kaikkea alan tilaisuuksien järjestäminen muuttuisi kerta heitolla tuottavammaksi. Kuitenkin valtion rahoittamissa hankkeissa esimerkiksi verkkotuotoksia ei ole yleensä kirjattu julkaisutuloksiksi, jolleivat ne ole hankesuunnitelman päätavoite. Esimerkiksi Nuori 2013 suurtilaisuuden sisältöjä on edelleen nähtävillä verkossa, mutta useimmista tällaista dokumentaatiota ei ole.

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”Nuorisotyökuvan heikkous, tiedon ja viestinnän heikkous

  1. Hyvä teksti, samoja ajatuksia minullakin vaikka työuraa nuorisoalalla hirveän montaa vuotta vielä olekaan. Kentän hajanaisuuden ja tietoviidakossa metsästyksen vaivalloisuuden on kuitenkin jo huomannut, samaa pyörää keksitään uudestaan kun ei tiedetä mistä etsiä/ henkilöstö vaihtuu liian tiuhaan määräaikaisuuksien myötä. Varsinkin pienet paikkakunnat ovat usein lähes omillaan, ilman toimivan viestinnän tuomaa verkostoa ja mahdollisia toimintamalleja sekä tukea. Omat kehittämisintressini painottuvat (pienten paikkakuntien) nuorisotalojen verkostoitumiseen, mutta laajempaa näkökulmaa ei voi tarkastella liikaa! Harmittelen tässä, että vasta viimeisen vuoden aikana olen tutustunut työhösi, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan 🙂 (Linkeistä ensimmäinen ja viimeinen ei muutes taida toimia)

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s