Nuorisotyön yhteiskunnallinen perustelu – perustekstini tiivistelmä 1997 (Allianssille)

Lähtökohta: tavoitteena perustelun strategia

Nuorisotyön perustelua voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Seuraavaksi pyrin määrittämään nuorisotyön yhteiskunnallisen peruste¬lun asemaa ja merkitystä strategisesti, jolloin perustelulla tarkoitetaan argumentoitua perus¬teiden esittämistä nuorisotyön merkityksen, arvon ja olemassaolon puolusta¬miseksi.

Perustelua voidaan tarkastella suhteessa eri tekijöiden muodostamaan rationaalisen yhteiskunnalli¬sen toiminnan sykliin, jolloin näkökulma peruste¬luun muodos¬tuu sen mukaan, mistä syklin vaiheesta tarkas¬telussa lähdetään liikkeelle:

Oletetaan yhteiskunnallisesti määritetty ongelma, haaste tai tavoite. Siihen reagoi¬daan tekemällä toimenpiteitä koskevia ehdotuksia ja suunnitel¬mia. Tämän ja päätöksenteon jälkeen aloitetaan toiminta ja jatketaan toimintaa, kunnes voidaan arvioida toiminnan tulosta vertaamalla sitä lähtökohtana olleeseen ongelmaan, haasteeseen tai tavoitteeseen. Tämän arvioinnin perusteella tehdään uusia toimenpiteitä koskevia ehdotuksia ja suunnitelmia ja sykli etenee kuten edellä. Siis:

1- Yhteiskunnallinen ongelma, haaste tai tavoite
2-> toimenpide-ehdotukset ja -suunnitelmat
3-> päätöksenteko
4-> toimenpiteet; yhteiskunnallinen työ
5-> vaikutukset, tulokset
6-> arviointi ja vertaus lähtötilanteeseen (ongelmat, haasteet, tavoitteet)
1-> uudet toimenpide-ehdotukset ja -suunnitelmat
2-> jne.

Nuorisotyön yhteiskunnallinen perustelu määrittyy eri tavoin riippuen siitä, mihin tällaisen yhteiskuntarationaalisen syklin vaiheeseen ajatus nuorisotyöstä ja sen puolustamisesta kiinnitetään. Nuorisotyötä koskevan historiallisen katsauksen perusteella voidaan todeta, että nuorisotyö on kehittynyt vastaamaan joihinkin yhteiskunnassa koettuihin ongelmiin, haasteisiin ja tavoittei¬siin. Tällöin nuorisotyötä voidaan perustella tai puolustaa suhteessa siihen, kuinka hyvin se on kyennyt ja kykenee sille muodostuneesta tehtä¬västä suoriutumaan (nuorisotyö toimenpiteenä, yhteis-kunnallisena työnä). Mutta koska nuorisotyö yhteiskunnallisena ilmiönä on kehittynyt jatkuvaksi, itseään uusintavaksi ja tunnistettavaksi ilmiöksi, on sillä roolinsa yhteis¬kunnallisen toimintasyklin kaikissa vaiheissa:

1- nuorisotyö on yhteiskunnallista olemassa olevaa käytäntöä, joka tuottaa näkökulmia joidenkin ongelmien, haasteiden ja tavoitteiden määrittelyyn;

2- nuorisotyö on yhteiskunnallista olemassa olevaa käytäntöä, joka tuottaa näkökulmia toimenpide-ehdotuksien ja -suunnitelmien valmistamiseen;

3- nuorisotyö on yhteiskunnallista olemassa olevaa käytäntöä, joka tarjoaa aineksia päätöksentekoon ja pyrkii myös vaikuttamaan siihen;

4- nuorisotyö on yhteiskunnallista olemassa olevaa käytäntöä, yhteiskunnallista työtä, joka edustaa tietyn yhteiskunnallisen alueen erityiskokemusta, -asiantun¬temusta ja tietoa, jota mikään muu ala yhteiskunnassa ei edusta;

5- nuorisotyö on yhteiskunnallista olemassa olevaa käytäntöä, jolla on esitettävissä olevia tuloksia;

6- nuorisotyö on yhteiskunnallista olemassa olevaa käytäntöä, joka mahdollistaa oman toimintansa kautta jäsentyvän näkökulman yhteiskunnallisten ongelmien, haasteiden ja tavoitteiden ratkaisujen, toteutumisen ja saavuttamisen arviointiin.

Näin voidaan päätyä siihen triviaaliin näkemykseen, että nuorisotyöllä on yhteiskunnassa merkittävä asemansa, jonka perusteluksi riittää jo sen olemassaolo ja toiminnan jatkumo. Tällainen näkemys ei kuitenkaan edusta älyllisen argumentaation vakuuttavuutta.

Syventääksemme perustelua meidän on kyettävä vastaamaan ainakin seuraavan laisiin kysymyksiin:

Mitä nuorisotyö tekee?

Ensinnäkin, nuorisotyön olemassa¬olo toimivana käytäntönä ei osoita sen tarpeellisuutta, koska voidaan ajatella että tuo käytäntö ei olisikaan välttämätöntä ja tarpeellista. Siksi nuorisotyön perustelu edellyttää sen yhteiskunnallisen toimenkuvan, sen yhteiskunnallisen funktion esilletuon¬tia. Yleinen lähtökohta toimenkuvan kartoitukselle olisi nuorisotyön eri muotojen erittely ja arviointi suhteessa kysymykseen: mitä nuorisotyö on. Tämä erittely tulisi tehdä sekä nuorisotoimintaa tukevan nuorisotyön että varsinaisen nuorisotoiminnan piirissä. Eräs esimerkki tällaisesta esille¬tuonnista on nuorisotyön puolesta argumentointiin sopiva tutkimustulos nuorisotyön vaikutuksista.

Miksi nuorisotyön tavoitteet ovat mielekkäitä?

Toiseksi, tällaisten yhteiskunnal¬listen funktioiden merkityksestä, arvosta ja jopa olemassaolosta voidaan olla montaa mieltä. Siksi nuorisotyön perustelu edellyttää sen esilletuotu¬jen funktioiden, pyrkimys¬ten ja tavoitteiden arvorationaalista perustelua. Tämä luonnollisesti edellyttää tällaisten arvorationaalisten pyrkimysten selvitystyötä. Vasta nuorisotyön arvojen selvityksen ja valinnan jälkeen niistä voidaan muodostaa strategi¬nen perustelu. Tällöin nuorisotyön perustelu kytkeytyy väistämättä yleisiin elämänfilosofisiin, yhteiskuntafilosofisiin, poliittisiin ja kulttuuri¬kysymyksiin.

Kuinka hyvin nuorisotyö vastaa haasteisiinsa?

Kolmanneksi, olemassa olevan nuorisotyön puolustukseksi tulisi voida osoittaa, että se kykenee todetun tehtävänsä täyttämiseen, asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja määritettyyn arvorationaaliseen toimintaan paremmin, kuin jos samoihin tavoitteisiin pyrittäisiin jollakin muulla tavalla. Tämä tarkoittaa olemassa olevan nuorisotyön tarkoituksenmukaisuu¬den osoittamista ja tai tulevan nuorisotyön tarkoituksenmukaisuuden kehittämisstrategiaa.

Mikä ja kuka on nuorisotyön subjekti ja millainen se on?

Neljänneksi, nuorisotyön yhteiskunnallinen perustelu edellyttää edellisiin perusteluihin nojaavaa nuorisotyön identiteetin vahvistamista: sen esittä¬mistä, että nuorisotyöllä on tai voi olla omanlainen ja merkityksellinen rooli yhteiskunnallisessa käytännössä. Tämä tarkoittaa nuorisotyön yhteis¬kunnal-lisen imagon strategiaa ja nuorisotyön sisäisen, arvorationaalisen aineksen jäsentämistä nuorisotyön vahvalle identiteetille. Yhteiskunnalli¬sen rooli-identiteetin luominen edellyttää jäsentynyttä nuorisotyön yhteiskunnallisen tehtäväkentän määrittelyä ja sen erityisen merkityksen, tarpeellisuuden ja arvon osoittamista. Tällainen identiteetti- ja imago¬strategia edellyttää konkreettista yhteistyötä nuorisotyön eri edustajien välillä.

Nuorisotyön strategisen perustelun ainekset ovat siis sellaisia, jotka tukevat seuraavia argumentteja:

1. Nuorisotyöllä on yhteiskunnallinen funktio ja se pyrkii ja kykenee tyydyt¬tämään yhteiskunnassa ilmeneviä tarpeita.

2. Nuorisotyön tehtävä on perusteltavissa arvorationaalisesti ja yhteiskun¬nallisesti riippumatta nuorisotyön sisäisestä näkökulmasta; nuorisotyön tyydyttämät tarpeet ovat todellisia ja merkittäviä tarpeita.

3. Nuorisotyö edustaa yhteiskunnallista työtä, jolla on muita vaihtoehtoja paremmat edellytyk¬set vastata toimenkuvansa haasteisiin ja tai parhaat edellytykset kehittyä vastaamaan niihin.

4. Nuorisotyö on identifioitavissa merkittäväksi yhteiskunnalliseksi käytännöksi, jolla on selkeästi hahmottuva toimenkuva, menetelmät, itsear¬vostus, sekä arvostettava, tunnustettu rooli.

Nuorisotyön strategiassa (NUOSTRA 1993) esitettyjä nuorten elämään liitettyjä tavoitteita voidaan (eikä sattumalta) esittää myös nuorisotyön perustelustrategian tavoitteiksi:

Nuorisotyön haasteita ovat sen kasvu ja kansalaistoiminnallisuus, sen elinolojen turvaaminen ja parantaminen, sen sopeutuminen kansainvälisyyteen ja yleensä muuttuvaan maailmaan ja sen yhteiskunnallisen syrjäytymisen ehkäisy, siis sen aktiviteetin ja vaikuttamismahdollisuuksien ylläpito. Nämä ovat nuorisotyön perustelun motiiveja myös nuorisotyön itsensä, ei ainoastaan nuorten kannalta.

Nuorisotyöllä on oikeus ja vastuu oman tulevaisuutensa rakentamiseen. Niiden kautta nuorisotyölle rakennetaan mahdollisuuksia ja valmiuksia. Vastuusta valmiuksiin pyritään toimimalla yhteiskunnallisessa kokonaiskäy¬tännössä (vertaisryhmissä) ja turvaamalla yhteiskunnan jäsenten ja laitos¬ten (vrt. arvostavan aikuisen) tuki toiminnalle. Oikeuksista mahdollisuuksiin pääsy edellyttää nuorisotyön elinolojen kehittämistä, joka on sekä toiminnallista että sen identiteetin ja ”hengen” kasvua. Ja näihin päämääriin pyrkimistä tuetaan nuorisotyön yhteiskunnallisella perustelulla.

Nuorisotyön perustelustrategian hahmottaminen edellyttää myös vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miksi perustella; siis mihin perustelulla strategisesti pyritään; Kenelle tai mille perustelu ensisijaisesti osoitetaan; Mitkä ovat perustelun pätevyysvaatimukset siellä missä sitä punnitaan nuorisotyön kannalta kriittisesti.

Nuorisotyön yhteiskunnallinen perustelu ei voi, ollakseen vakuuttava, muodostua yksiselitteisestä hokemasta, vaan siinä on kysymys strategiasta, jonka puitteissa keskeiset teemat nousevat kiteytetysti esille. Tässä selvityksessä esitetään alustava näkökulma perustelun kannalta keskeiseen tematiikkaan ja pyritään samalla kartoittamaan sitä aineistoa, jota perustelun rakentamisessa voidaan hyödyntää.

RAPORTIN TIIVISTELMÄ

1. Nuoruus haasteena

Selvityksen ensimmäisessä osassa pyrin tavoittamaan sellaisen käsitteellisen, yleisinhimillisen, historiallisen ja yhteiskunnallisen merkitystaustan, joka tekisi nuorisotyön käsitteen yleisesti ymmärrettäväksi ja siten perustelisi nuorisotyötä yleisellä ajatuksellisella tasolla. Tämä tavoittaminen tapahtuu tarkastelemalla nuoruutta ilmiökokonaisuutena, johtamalla siitä yleinen ajatus nuorisotyöstä, sekä tarkastelemalla nuoruuden ja nuorison asemaa nykyaikana suhteessa esittämääni tematiikkaan. Näin määrittyvät toisaalta nuorisotyön yleiseen merkitykseen kytkeytyvä perustelu, toisaalta nuorisotyön yleiset haasteet. Nämä haasteet ovat yleensä länsimaiseen ihmisyyteen, erityisesti sen nuoruuteen kytkeytyviä.

Lähtökohdakseni olen ottanut nuoruuden ja nuorison määritelmän. Pyrkimykseni on osoittaa, että nuoruus on ymmärrettävissä ajallisesti ja paikallisesti universaalina inhimillisenä ilmiönä. Tämä näkökulma osittain kumoaa ajatuksen nuoruuden löytämisestä spesifinä länsimaisen kulttuurin ilmiönä. Ajatus nuoruuden kyseenalaistamattomasta olemassaolosta ja merkityksestä on yleisin ja luonnollisin perusta ajatukselle nuorisotyön mahdollisuudesta ja mielestä. Lisäksi nuoruuden ja nuorison tarkastelussa olen halunnut tuoda esille niitä tapahtuneita, tapahtumassa olevia ja tulevia olosuhteiden muutoksia, jotka vaikuttavat nuoruuteen ja nuoriin yhteiskunnassamme. Olen myös tuonut esille käsitykseni nuorisotyön keskeisistä nykyhaasteista ajatellen globaaleja, kansainvälisiä ja suomalaisia tulevaisuuden näkymiä. Tällä tavalla voidaan tavoittaa nuorisotyön perustelun tausta tai runko.

2. Nuorisotyö

Toisessa osassa tarkastelen nuorisotyön historiallista ja yhteiskunnallista roolia Suomessa. Tarkoituksena on tuoda esille nuorisotyön ilmentämiä pyrkimyksiä ja siten osoittaa sen asema yhteiskunnallisena käytäntönä. Esille tulevat nuorisotyön pyrkimykset määrittävät nuorisotyötä ilmiönä ja tarjoavat aineistoa sen merkityksen perustelulle. Keskeinen tavoite on osan 1 jälkeen osoittaa, että nuorisotyön on osaltaan pyrkinyt vastaamaan yhteiskunnan, kulttuurin ja elämäntavan muutoksen mukanaan tuomiin ongelmiin ja on sikäli huomionarvoinen käytäntö tulevienkin ongelmien valossa.

Ensimmäisessä osassa esiin tullutta nuorison yleistä määritelmää vastaavalla tavalla ja siihen tukeutuen olen määritellyt myös nuorisotyön laajemmin kuin vain sen yleisesti tunnettujen yhteiskunnallisten ja sosiaalisten ilmentymien kautta. Olen halunnut tuoda esille sen, että nuorisotyö käsitettynä laajemmin inhimillisenä toimintana tietyssä luonnollisessa muodossaan on myös ajallisesti ja paikallisesti universaali ilmiö. Tämän ajatuksen perusteella voidaan esittää nuorisotyön perustelulle selkeä ja ymmärrettävä lähtökohta, josta nuorisotyö voi ammentaa voimaa yleisaatteelliselle perustelulleen. Lisäksi olen halunnut tarkastella sekä historiallisesti että rakenteellisesti joitakin keskeisiä nuorisotyön ilmiöitä, aatteita ja ideologioita. Näiden tarkastelujen kautta olen pyrkinyt määrittämään eri näkökulmia yhdistäviä tekijöitä tai niiden välistä perheyhtäläisyyttä. Samalla tuon esille nuorisotyön perustelua tukevan tutkimuksen haasteita.

3. Suomalainen nuorisotyö 1990-luvulla

Kolmannessa osassa tarkastelen 1990-luvulla esille tulleita inhimillisiä ja yhteiskunnallisia ongelmia ja haasteita suhteessa nuorisotyön pyrkimyksiin. Tarkoituksena on osoittaa, että nuorisotyö yhteiskunnallisena käytäntönä on tarkoituksenmukainen ja tarpeellinen kokonaisuus. 1990-luvunsuomalaisessa yhteiskunnassa näkyvät ne historialliset kehitysilmiöt joita osassa 1 käsiteltiin. Tällöin nuorisotyön tehtävät määrittyvät näiden kehitysilmiöiden mukanaan tuomien haasteiden, nykyhaasteiden ja nuorisotyön peruspyrkimysten yhdelmänä.

Osien 1 ja 2 teemojen johdattelemana olen tarkastellut suomalaista 90-luvun nuorisotyötä, sen asemaa, mahdollisuuksia ja haasteita. Aikaisemmissa osissa on tarkasteltu nuoruutta, nuorisotyön yleisinhimillistä merkitystä ja nuorisotyön yhteiskunnallista asemaa Suomessa. Tässä osassa pyritään osoittamaan, että nuorisotyö yhteiskunnallisena käytäntönä pyrkii vastaamaan joihinkin inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti keskeisiin ongelmiin ja haasteisiin ja että sillä aatteensa ja käytäntönsä kautta on perusteltu tehtäväkenttä tässä asemassa. Pyritään myös osoittamaan vapaan nuorisotyön perusteltu rooli suomalaisessa yhteiskunnassa; tämä yhdessä osien 1 ja 2 kanssa tarjoaa aineksia nuorisotyön identiteetin ja imagon rakennukselle.

Olen liittänyt selvitykseen sitä tehdessä esiin tulleita enemmän tai vähemmän filosofisia huomioita, sekä ajatuksiani samassa yhteydessä esille tulleista mahdollisista tutkimusaiheista. (Osa 4.) Näin rakentuvan kokonaisuuden, siis edellä esitetyn perusteella esitän yhteenvetona loppupäätelmät, jotka tavoittelevat työni toimeksiannon tavoitetta. (Osa 5.)

SISÄLTÖ:

1. NUORUUS, NUORET JA NUORISO HAASTEENA
1.1. Johdanto 11
1.2. Nuoruus yhteiskunnassa 13
1.3. Nuoruuden ja nuorison määrittelystä 15
1.4. Nuoruuden ja nuorison käsitteen merkitystausta 17
1.4.1. Biologinen elämänvaihe 17
1.4.2. Yhteisöllinen tila 18
1.4.3. Ryhmäidentiteetti ja yksilöllisen olemisen tila 24
1.4.4. Nuoruuden yhteiskunnallinen rakentuminen 28
1.5. Nuoruus ja nuorisotyön haasteet nykyaikana 30
1.6. Yhteenveto 35

2. NUORISOTYÖ
2.1. Johdanto 39
2.2. Nuorisotyön luonnollinen perusta 40
2.3. Historiallinen katsaus nuorisotyön intresseihin 42
2.4. Nuorisotyön aate ja käytäntö 49
2.4.1. Aatemaailma 49
2.4.2. Nuorisotyön kartta 50
2.4.3. Tavoitteiden ja perustelujen verkko 51
2.5. Yhteenveto 54

3. SUOMALAINEN NUORISOTYÖ 1990-LUVULLA
3.1. Johdanto 59
3.2. Teemat ja haasteet 60
3.3. Keskushallinnon vastaus budjetoinnin lamapaniikkiin 1992 69
3.4. Arvot, ongelmat ja haasteet leikkauksien varjossa 73
3.5. Nuorisotyön Strategia ja tulosalueet 81
3.6. Allianssin toiminta ja nuorisotyön aatemaailma 86
3.7. Yhteenveto 87

4. MERKITYSANALYYSIÄ JA ONGELMAN JÄSENTELYÄ
4.1. Ongelman käsitteellinen merkitystausta 90
4.2. Tutkimushaasteita 98

5. JOHTOPÄÄTÖKSET 107

Eräs näkökulma 112

6. LÄHDEAINEISTOA

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s