Matalakynnyksisyyden toteutumisen ratkaisee nuoren kokemus

Matalakynnyksisyyden filosofia palveluissa nauttii laajaa yhteiskunnallista tukea. Siitä on tullut suosittu tapa jäsentää sitä, millä tavalla kykenisimme parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan nuorten moninaisiin ja ainutlaatuisiin tarpeisiin. Matalakynnyksisyydestä onkin tullut usean palvelun keskeinen periaate. Suosittuudesta huolimatta, se on vielä voimakkaan käsitteellistämisen ja käsityksellistämisen kohteena. Matalakynnyksisyyden moninaisuus mukailee palveluiden koko kirjoa. Yhdistäviä periaatteita ovat usein esimerkiksi tavoitettavuus, […]

https://nuorisotyonpuolesta.wordpress.com/2015/10/30/matalakynnyksisyyden-toteutumisen-ratkaisee-nuoren-kokemus/

Mainokset

Muistutus nuorisotyöstä

Perustyöstä ”säästäminen” lisää kustannuksia. Se on vastuutonta.

Ääriliikkeiden ja niihin liittyvän vihan ja väkivallan kasvu näkyy selvästi Euroopassa, jossa on yli 20 miljoonaa yhteiskunnan laidalla irrallisina elävää nuorta miestä. Erityisesti karismaattiset hahmot ja populistiset teesit vetävät puoleensa monia epävarmuudessa olevia ja pelkojen ruokinta kylvää vihaa. 100 rähinöivää nuorta natsia tai vasemmistoanarkistia Suomessa ei ole se ydinhuoli. Täällä on kymmeniä tuhansia syrjäytymisuhan alaisia nuoria miehiä. Tästä on mm. Terttu Utriainen muistutellut jo vuosia.

Nuorisotyö on nuorten kohtaamista ja toimintaa nuorisolähtöisesti, nuorten elämän piirissä, ryhmien ja yksilöiden parissa. ”Perusnuorisotyöksi” on kutsuttu toisaalta ongelman ratkaisupainotuksesta ja erityisistä tavoitteista riippumatonta toimintaa ja olemista nuorten parissa, toisaalta sitä esimerkiksi yhden työntekijän toimintaa tai jatkuvuutta, josta useimpien paikkakuntien nuorisotyö perinteisesti muodostuu, sisältäen mahdollisuuksien mukaan enemmän tai vähemmän eri toimintamuotojen kirjosta.

Samaan aikaan tapahtuu myös nuorisotyön toimintamuotojen kehitystä, soveltamista ja suuremmissa organisaatioissa erikoistumista. Perusnuorisotyön voikin ajatella myös käsitteeksi kuvaamaan sitä alan perustaa tai ydintä, jota sovelletaan eri tavoin. Hyviä esimerkkejä ovat etsivä nuorisotyö jota on esitetty menestystarinana, samoin kuin joidenkin hankkeiden ja lähialojen toimintamuodot, joita on esitetty ”uusina”, ”hyvinä käytäntöinä”. Nuorisotyön menemistä kouluun on torjuttukin, mutta se on yleistynyt, ja kun opettajien koulutusta pyritään kehittämään, siinä näkyy piirteitä nuorisotyön toimintatavoista

Yllättävän vähälle huomiolle jää se, että edellä mainitut toimintatavat ovat usein sellaisia, joita tavanomaisessa (perus)nuorisotyössä on pyritty tekemään jo vuosikymmeniä. Vaikka nuorisotyön osaamisella on kysyntää, sen ydinosaaminen ei kuitenkaan profiloidu ja ilman erityisiä julkisivuja – ja tavallisen (perus)nuorisotyön merkitys pysyy hämäränä, jopa kyseenalaistettuna.

Alaa koskevissa keskusteluissa ja virallisissa linjauksissa jo perinteeksi on muodostunut dilemma ehkäisevän ja korjaavan työn välillä. Jako voi olla yhteiskuntapoliittisesti kelvollinen, mutta olen päätynyt siihen, että nuorisotyön käytäntöä se ei vastaa. Ihmiselämässä sekä ongelmien ehkäisy että korjaaminen perustuvat suojaavien ja vahvistavien tekijöiden tukemiseen, sekä haitta- ja riskitekijöiden karsimiseen ja torjumiseen.

Nuorisotyö on moninainen ala ja toimintatraditio, jonka toimijoita, osa-alueita ja muotoja näyttäisivät yhdistävän sellaiset ydintoiminnot kuin mahdollistaminen, tukeva motivointi ja innostaminen sekä tähän liittyen sille tunnusomainen kohtaaminen ja dialogisuus nuorten kanssa.

Sanoisin, että nuorisotyössä on sen traditioon kiinnittyvä ydin, joka ilmenee myös selvimmin tavoitteellisista toimista riippumatta, ydin, joka ei riipu siitä, mitä ja missä tehdään, vaan siitä, miten ollaan ja toimitaan, miten asennoidutaan. Tälle toimintatavalle on kasvavasti kysyntää, sitä tarvittaisiin monilla aloilla ja nuoristyö on se keskeinen lähde.