Nuorisopolitiikka, mitä nyt taas

Ajatuksiani herätti OKM-uutisointi, jossa kerrotaan, että Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedusteli avoimella nettikyselyllä, millaista nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa Suomeen jatkossa tarvitaan.

Yhtään ivailematta voin sanoa, että näkökulmat kentällä tiedän hyvin ja karkeat tulokset olisin arvannut oikean suuntaisesti. Samoin ongelmakohdat, jotka tunnetaan jo yli neljän vuosikymmenen, mutta joihin ei edelleenkään edes yritetä tarttua. Pääongelma liittyy siihen, miten ohjelma voisi vaikuttaa paikallistasolla sitovammin ja siihen missä määrin sen tulisi olla nuorisotyön ohjelma, missä määrin monialainen ohjelma.

Jälkimäinen kysymys (oma vai yhteinen ohjelma) jakaa (kyselyssäkin) näkemyksiä, samasta yhteisestä syystä: miten nuorisopolitiikan kehittämisohjelma sitoisi ja vaikuttaisi käytännössä? Se linjaa kyllä valtionhallinnolle sopivia rahoituskohteita ja hyvä niin – erittäin tärkeää kun aluehallinnot jäsentävät rahoituksia kentälle, mutta vain osassa kuntia se linjaa nuorisotyötä ja useimmiten se on käytännön työntekijöille vain kohtalainen tuki yrittää perustella nuorisotyötä päättäjille.

Lastensuojelulaki velvoittaa kuntia ja sen linjaamaan lastensuojelusuunnitelmaan sopivat kuin nappi silmään nykyisen nuorisolain ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman sisällöt (tosin seuraavan lain osalta tämäkin näyttää epävarmalta). On vain käytännöllinen kysymys, tehdäänkö eri suunnitelmat tai ohjelmat toisiinsa sitoen vai tehdäänkö ne yhdeksi. Tämä onnistuu toisinaan mutta usein ei, koska nuorisotyön status monin paikoin ei riitä tai sitten sen päälle kaadetaan epärealistisen paljon aiheita ilman tarvittavia voimavaroja saati valtaa.

Nuorisotyöllä ja nuorisopolitiikalla ei ole riittävän vahvaa profiilia monien toimialojen himmelöissä ympäri maan. Samanlainen asema on valtionhallinnon nuorisotoimella (OKM Nuorisoyksikkö ja aluehallinnon nuorisotoimi). Valtionhallinnon nuorisotoimen tehtävänä olisi edistää nuorisotyön ja nuorisopolitiikan profiilia, mutta osana nuorisotoimialaa se joutuu puolustamaan myös omaa olemassaoloaan. Tällöin nuorisotyö saattaa jäädä sivuosaan.

Nuorisoalan parissa noin 15 vuoden ajalta muistan usein pohtineeni sitä, mitä hyötyä nuorisopolitiikan vastuutahona oleminen voi nuorisotoimialalle tuoda – kun huomioidaan kokemukset käytännön vaikeuksista toteuttaa sitä. Nuorisopolitiikka voi toimia retorisena säilänä kunnan toimialojen ja poliitikkojen taisteluissa painotuksista, varmasti myös valtionhallinnossa. Mutta ilman valtaa ei vastuun kantamisessa siitä ole paljonkaan iloa.

Onko Nuorisopoliittinen vastuu valtion keskushallinnon nuorisotoimessa lähinnä pyrkimystä puolustaa pienen sen itsensä olemassaoloa retorisella vallalla, koska aihe on riittävän tärkeä ja laaja sen kyseenalaistamiseen – riippumatta siitä mitä voidaan tehdä? Samaa taktiikkaa ilmenee varmasti osassa kuntia.

Eniten mietin sitä, mitä ministeriön kysymys tarkoitti. Nuorisopolitiikka on olemassa myös riippumatta ohjelmista, strategioista ja suunnitelmista, eri alojen nuoriin vaikuttavissa tehtävissä ja toimissa. Kun OKM: n nuorisotoimen tehtävänä on nuorisopolitiikka, sen tehtäviin kuuluu nuorisopolitiikan koordinointi. Kai se nyt suunnitelmaakin edellyttää. Mutta se ei voi velvoittaa muita hallinnonaloja. Kuten on myös kunnissa. Siksipä oikea kysymys olisi: miten järjestää ja varmistaa nuorisopoliittisen tavoitteiden toteutumista.

Aito monialaisuus poikkihallinnollisena tai edes ylihallinnollisena toimintana valtion keskushallinnossa tuntuu olevan erityisen vaikeaa. Se ei kuitenkaan selitä minulle sitä, miksei siihen sitä vahvemmin pyrittäisi, esimerkiksi valtioneuvoston kanslian kautta. Eri hallintokunnissa moni kuitenkin vastustaa tätä?

Nuorisotyön kannalta tietenkin tärkeää olisi, että sen toteuttaminen olisi selkeä osa nuorisopolitiikkaa, että nuorisopolitiikan edistäminen tarkoittaisi väistämättä myös nuorisotyön toimintakyvyn tukemista. Näin ei selvästi ole.

Ajattelen, että nuorisopolitiikkaan tarvitaan aina useimpia toimialoja sekä niiden yli ja läpi puhaltava velvoite. Jokaisen toimialan (hallinnonalan) kuuluisi tarjota siihen oma asiantuntemuksensa samanarvoisesti. Tieto nuorista on tärkeää ja sitä kootaan paljon. Mutta miten tieto nuorisotyön tilanteessa ja nuorisotyö yleensä tulee huomioiduksi valtion keskushallinnossa saati eri hallinnonaloilla?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s