Outo aika, tutkimus, viestintä 

Elämme kummallista aikaa. Tällä en viittaa suoraan turvapaikanhakijoihin, saati maahanmuuttajiin, he enemmänkin normalisoivat Suomea. Mutta heidän kauttaan on nyt katalysoitunut esiin kansan pimeää puolta. Vihaa pohjustavat yleinen epävarmuus ja moninainen syrjäytyneisyys, lievimmillään mutta näkyvimmillään vieraantuneisuus.

Nyt kun seuraan tuota usein esille tullutta henkeä, jossa tutkimusta ja sivistystä ei arvosteta ja sitä leikataan, niin omat potkuni ministeriöltä eivät vaikuta erikoistapaukselta.

Ne kuuluvat tähän aikaan.

Toisaalta pidän kyllä todella outona sitä, että nuorisotyön tutkimukseen ja siitä viestintää sekä kokonaisvaltaiseen koordinointiin ja kentän tukeen kehittämisessä ei ole edelleenkään kunnolla panostettu.

Nuorisotyöstä on edelleen paljon kummallisiakin käsityksiä. Kohtaan edelleen usein ihmisiä, joilla on vain ohuet tiedot nuorisotyöstä ja jotka kiittävät minua yleiskuvan ja perustietojen tarjoamisesta. Ja jos kerron urastani ja sen katkaisusta, käsitys alan valtionhallinnosta muodostuu sekin kummalliseksi.

Nuorisotutkimus on Suomessa hyvää ja melko monipuolista, mutta nuorisotyön tutkijoita on vain muutama, ja minä ole ainoa, joka on vuosikausia seurannut koko alaa, kentän tilanteita ja kokonaisnäkymää valtakunnallisesti.

Yli 15 vuotta alaa yhtämittaisesti seuranneena ja vuosia maata kiertäneenä minulla on poikkeuksellisen laajat tiedot ja kontaktiverkosto, luottamukselliset suhteet ym. moniin tahoihin.

Yli 500 matkapäivää Suomessa, tasaisesti kaikkiin maakuntiin eri paikkakunnille, vuosien ajalta tietoja noin joka toisen kunnan alueelta, myös kymmenittäin seurakuntia ja järjestöjä koskien. Alkoi loppuvuonna 2005, päättyi pääosin kesään 2012 ja kokonaan keväällä 2014.

NAM201512

Tietoni ja näkemykseni kiinnostavat kenttäväkeä ja monia eri alojen toimijoita myös valtionhallinnossa. Mutta jostain syystä ne eivät nuorisotyöstä vastaavassa ministeriössä enää kiinnostaneet lainkaan. Hulluinta on, että työtäni ja maanlaajuista aineiston keruutani on rahoitettu sadoilla tuhansilla euroilla ja sitten se vain hylätään, en saanut rahoittajalta mitään työrauhaa.

Jännät kuviot.

Mutta tutkija, ajattelija ja viestijä ei ole koskaan työtön, vaikka olisi toimeentuloton. Seurailen edelleen koko #nuorisotyö koko #suomi tilannetta kentältä hallintoon, rakenteista politiikkaan ja prosesseja. Ei kukaan muukaan sitä tee.

Nytkin saan, jos haluan, urallani syntyneiden yhteyksien ansiosta nopeasti tietää asioiden tilasta ja näkemyksistä eri puolilta Suomea. Ja pelkästään verkossa seuraamalla saan sitä informaatioita koko ajan. Ja sen jakamisesta kiitetään. Muualta kuin alan keskushallinnosta, josta ei edes kommentoida mitään.

Tämä on koko alan kannalta huolestuttavaa. Omalta kannaltani en ole huolestunut, asioilla on tapana järjestyä uudelleen. Minun toimintaani seuraavien määrä somessa kasvaa. Ja ero varsinaisesta työelämästä on tässä vaiheessa elämääni ollut todella hyväksi.

Jouluun ja vuodenvaihteeseen kohta rauhoittuen, mutta ei ole ihan vielä sen aika. Saattaa tässä jotain asiatekstiäkin vielä syntyä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s