Työmuistelmia 1 – Matkalla nuorisotyöhön 1997-1998

(Työmuistelmia -kirjoitussarjani taustoittaa Nuorisotyö -lehdessä tänä vuonna 2016 julkaistavia artikkeleja alan valituista tapahtumista, aiheista ja näkökulmista noin 20 vuoden ajalta.)

Näin:

1990-luvulla toimin osa-aikaisesti sisähuvipuisto-pelihallin vastaavana ja valvojana Helsingin Itäkeskuksessa. Työhön liittyi paljon nuorten kohtaamista ja sen myötä kai aloin miettiä mikä, on nuorisotyön rooli. Yllättäen minut haettiin yliopistolle ja siellä esitettiin lähtemistäni työharjoitteluun suuryrityksen organisaatio- ja johtamisfilosofin tehtäviin, mutta säikähdin ja kieltäydyin. Kysyttiin, että minne sitten. Enempää ajattelematta suustani tuli ”nuorisotyö”. Hiljaisuus. Kysyttiin miksi. Sanoin, että en tiedä siitä mitään. Taas hiljaisuus. Sitten Esa Saarinen sanoi: ”Tuo on kyllä paras mahdollinen perustelu” ja Ilkka Niiniluoto muisti sivuaineopiskelijan joka toimi nuorisotyön piirissä.

Oli kevättalvi 1997, olimme Helsingin yliopiston Filosofian laitoksen huoneessa. Noin viikkoa myöhemmin ilmoitettiin, että harjoittelupaikka on tarjolla Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssissa ja aiempi sivuaineopiskelija oli sen pääsihteerinä silloin toiminut Timo Heinola. Keväällä kävin ilmoittautumassa ja hän antoi tehtäväkseni avata, jäsentää ja kiteyttää nuorisotyön yhteiskunnallista perustelua. Riittävä haaste kahden kuukauden työharjoitteluun, kun en tiennyt aiheesta mitään. Allianssista en muista tätä ennen kuulleenikaan. Aloin lukea nuorisotyöstä.

File 17.1.2016 21.01.32

Nuorisotyön perustelu ja merkitys -kampanjointi

Vuoden 1997 työharjoittelu kesti virallisesti vain kaksi kuukautta syksyllä, mutta käytin kevään jälkeen suuren osan ajastani nuorisotyötä koskevia tietojani kartoittaen ja Nuorisotyön kirjasto Olympiastadionilla alkoi tulla tutuksi paikaksi. Alan perustelua käsitelleen perustekstini pohjalta minut palkattiin vuonna 1998 kesällä pariksi kuukaudeksi työstämään nuorisotyön merkitystä koskevia tekstejä ja loppuvuonna taas noin kuukaudeksi kiteyttämään ja muokkaamaan niitä tiivistelmiksi.

Tämä kaikki kiinnittyi laajempaan sekä oman toiminnan imagon, että koko nuorisotyön roolin puolesta kampanjointiin Allianssissa. Työni ohjauksessa ja tukijana keskeinen oli kehittämispäällikkö Hannu Kareinen. Hän läimäytti pöydälleni esimerkiksi Raimo Sailaksen työryhmän esityksen valtion talouden tasapainottamisesta syksyltä 1992 todeten, että ”tällaiselle vasta-argumentteja”.

Sailas, jonka pätevyyttä ja tiukkuutta olen arvostanut, onkin tavallaan minulle uran tarjonnut työnantaja: varainvartijan tarvitaan kyseenalaistamaan ja vaatimaan perusteluja, varojen käyttäjän täytyy kyetä vastaamaan perusteluin – muuten homma toimii järjettömästi. Toki se edellyttää, että molemmat osapuolet kykenevät kuuntelemaan ja ymmärtämään toisiaan. Varainvartija, virkamies tai päättäjä, harvoin on asiantuntija ja hänelle täytyy tarjoilla sopivia näkemyksiä sopivilla tavoilla. Allianssista oli kyllä argumentoitu sen perustamisesta lähtien alan puolesta menestyksellisestikin, mutta nyt toivottiin, että joku erikseen tarkastelee ja jäsentelee tätä aihepiiriä.

File 17.1.2016 21.03.07

(Kuva: Nuorisotyö 3/98 s. 4. Kuva: Antero Aaltonen)

Tajuttuani koko hankkeen yhteydet ja niiden luoman mittaluokan suoritin jäljellä olevat opintoni pois alta ja loppututkinnon kesään 1998 mennessä. Loput vuodesta painotuin nuorisotyöhön pääosin omalla ajallani mutta jatkuvassa yhteydessä Allianssiin. Syvensin ja laajensin tietojani nuorisotyöstä ja sen yhteiskunnallisista konteksteista. Allianssin ja siellä toimintani kautta tarjoutui paljon yhteyksiä alan piiristä. Tässä vaiheessa kokosinkin jo tietoja ja näkemyksiä nuorisotyöstä ja -toiminnasta kyselemällä niitä alan ihmisiltä, järjestöiltä, kunnista ja oppilaitoksista.

Vuonna 1998 kirjoittamastani teoksesta Nuorisotyön yhteiskunnallinen merkitys julkaistiin 2000 kappaleen painos, joka meni loppuun melko nopeasti, sitä jaettiin kuntiin ja päättäjille sekä tilattiin alan piiristä. Samalla minulle tehtiin selväksi, ja aloin itsekin tajuta, että päättäjiin ehkä uppoavien tuotosten tulee olla vielä paljon, paljon tiiviimpiä ja yksinkertaisempia. Jatkoinkin sitten kirjoittamalla tiivistelmiä, joista talvella 1998-1999 muokattiin ja julkaistiin nuorisotyön roolia, merkitystä ja asemaa esittelevä Aika Kone -lehtinen ja siihen perustuvat kalvosarjat.

Nämä työt tuolloin kulminoituivat vuoden 1999 eduskuntavaaleihin, mutta kiinnittyivät monivuotiseen Allianssin urakointiin nuorisotyön rahoituspohjan korjaamiseksi vuosikymmenen alun tuhojen jäljiltä. Aikakone-lehtistä levitettiin pitkälle toistakymmentä tuhatta kappaletta, muuta oheismateriaalia, kuten perustelu- ja merkitystematiikkaa tarjottiin verkossa kalvosarjoina ja markkinoitiin valtakunnallisesti nuorisotyön paikalliseen käyttöön.

Urani alku

Uutta ja jännittävää minulle oli seurata läheltä, osin kuin aitiopaikalta, järjestön edunvalvonta-, lobbaus- ja vaikuttamistyötä. Se innosti – tavallaan pakottikin – minua perehtymään paremmin yhteiskunnallisiin asioihin. Mikä olisikaan ollut parempi tilanne lukea myös poliittisesta ja hallinnollisesta järjestelmästä, kun olin ympäristössä jossa yhteydet siihen kohtasin joka päivä. Työni yhteys Allianssin toimintaan ja sen kampanjaan toi näkyvilleni koko yhteiskunnallisen elämän kirjon, paikoin lähietäisyydeltäkin. Samalla Suomen EU-jäsenyyden myötä kansainväliset aiheet ja yhteysrakenteet paitsi unionin, myös yleisemmin eurooppalaisessa ja globaalissa mittakaavassa, tarjosivat ja haastoivat koko alaa aivan uudella tavalla. Niihin minun oli siis myös tutustuttava.

Kirjoittajana sitten löysin tekstieni aiheita valtakunnan politiikasta, kun kirjoittamaani siteerattiin siellä ja täällä. Se oli pelottavaa ja hyvin virkistävää. Osallistuin Allianssin julkisesti esittämien teesien kommentointeihin ja omaan työni liittyvä alan merkityksen aiheisto oli vahvasti esillä noin vuoden ajan. Tuore kulttuuriministeri Suvi-Anne Siimes aloitti siihen viittaamalla puheensa Allianssi-Risteilyn avajaisissa, samoja aiheita käsitteli hänen jälkeensä Suvi Linden ministerin (1999-) puheenvuoroissaan. Aihetta käsiteltiin eduskunnassa ja sain yhteydenottoja monilta poliittisilta vaikuttajilta sekä alan toimijoilta ympäri Suomea.

SuviLinden1999

(Kuva: Nuorisotyö 4/1999, s. 7.)

Vuonna 2000 koottujen tietojen (vastaus noin 200 kunnasta) mukaan julkaisun Nuorisotyön yhteiskunnallinen merkitys ilmoitti tutuksi 74% ja lähes yhtä moni ilmoitti käyttävänsä sitä, lehtisen Aika Kone ilmoitti tutuksi 56% ja heistä 64% oli käyttänyt tai aikoi käyttää sitä. Allianssin verkossa julkaiseman kalvosarjan aiheesta ilmoitti tutuksi vasta 24%, mutta ilmeisesti kysely teki sen tutuksi koska 96% ilmoitti käyttävänsä sitä. Viimeisin kertonee siitä, että verkon käyttö tiedonhaussa oli tuolloin vielä paljon vähäisempää kuin nykyään. Lähde: Extrateksti 2007.

Nyt muistellessani voin todeta: Allianssi oli minulle ammatillinen peruskoulu yliopiston jälkeen.

Timo Heinolan lähdettyä Humakin toimitusjohtajaksi syksyllä 1997 Allianssin pääsihteeriksi valittiin Pauliina Arola ja sitten 1998 Jukka Tahvanainen. Hannu Kareisen jo mainitsinkin. Muistan ilolla, kuinka sain käydä keskusteluja jokaisen heistä kanssa, koska silloinen työni kiinnittyi myös Allianssin prioriteetteihin ja jokainen vahvasti aiheisiin sitoutunut henkilö antoi minulle paitsi tietoa, myös asenteen henkeä.

Tuona aikana Allianssin puheenjohtajan toiminutta Erja Saloa kohtasin myös usein ja silloin Nuoran pääsihteerinä toiminut Reijo Viitanen sekä kuntaliiton erityisasiantuntija Kari Sjöholm olivat urani alusta asti merkittäviä tukijoita, joihin yhteys jatkui sen jälkeenkin. Nuorisotyö -lehden toimitussihteeri Kirsi Alasaaresta tuli työssäni merkittävä keskustelukumppani ja kommentoija, jonka ansiota osittain oli myös kirjoituksieni hioutuminen paremmaksi.

Monia muitakin henkilöitä sopisi mainita. Mutta tämä vain viitteenä siitä, että silloiset tuotokseni eivät syntyneet yksin, vaan yhteydessä siihen yhteisöön, jonka Allianssi muodosti. Ja samalla tuo yhteisö verkostoineen oli se perusta, jolta urani lähti liikkeelle ja jota ilman se tuskin olisi toteutunut siinä laajuudessa kuin tähän asti.

Nuorisotyö on. Se on…

TyttöjentaloA99

(Kuva Nuorisotyö 7/1999, s8.Teksti ja kuva: Riitta Nieminen.)

Selvityksessäni Nuorisotyön yhteiskunnallinen perustelu (1997) halusin koota yhteen yleisiä, inhimillisiä ja yhteisöllisiä, historiallisia ja ajankohtaisia aineksia nuorisotyön perustelun strategialle. Tekstin vahvuus lienee siinä, että en vielä ollut nuorisotyön tuntija, vaan hain yleisiä näkökulmia myös sen ulkopuolelta. Tällaista lähestymistapaa tarvittaisiin yhä, se puuttuu alan tutkimuksista. Tätä ensimmäistä raporttiani ei voi sanoa ankarassa mielessä tutkimukseksi, se oli luonnosmainen näkökulmien jäsentely, sellaisena kylläkin myös tutkimuksellinen.

Tuossa harjoittelutyössäni halusin osoittaa, että nuoruus nuoriso ovat monitieteisesti tarkasteltavissa universaalisti; tämä näkökulma asettui osittain nuorisotutkimuksessa valtavirtana ollutta sosiologista modernin nuoruudenpainotusta vastaan – tarkastelun perustana, ei näkökulmana. Vastaavalla tavalla etsin nuorisotyön merkityksen juuria myös kaukaa historiasta ja laajemmin kuin vain länsimaisen (modernin) yhteiskunnan piiristä.
Kaiken kaikkiaan löysin ensimmäisessä työssäni monia, paitsi jo olemassa olevia aineksia nuorisotyön perustelulle, myös aiheita ja näkökulmia sen tutkimukselle. Tuolloin vielä 1990-luvun linjaukset, kuten Nuorisotyön Strategia Nuostra, olivat tuoreita, ja vasta myöhemmin aloin tajuta, että niiden vaikutus ja myöhempien näkökulmien ainakaan tietoinen yhteys historialliseen jatkumoon ei ollut itsestään selvää sen enempää alan kentällä kuin hallinnossa ja politiikassa.

Siinä mielessä etujärjestössä toimiminen ainakin näin piipahtaen saattaa vääristää näkökulmaa, että ollaan koko ajan tekemisissä tavoitteellisten linjausten ja monien tietojen kanssa ja ne muokkaavat näkökulmaa enemmän, kuin kuitenkaan alan käytännön toimijoiden tai poliitikkojen arjessa.

Ensimmäinen kirjaseni Nuorisotyön yhteiskunnallinen merkitys oli siinä mielessä kollektiivinen tuotos, että se rakentui vahvasti edellä mainitusta taustasta ja ajankohtaisesta tarpeesta. Luonteeltaan se o oli ohjausryhmän tukema tilaustyö, jonka tavoitteena oli tulevaistuuteen suunnaten tarjota helppolukuinen esittely alaan sopivan kutsuvasti, sekä faktoihin että alan näkemyksiin tutustuttaen. Pitäisinkin sitä näkökulmapakettina, jonka sisältöön vaikuttivat jo tuolloin ainakin kymmenet alan ihmiset, projektinakin se oli Allianssin, Kuntaliiton ja Nuoran yhteinen. Mutta tietenkin tyyli ja pääsisältö olivat minun vastuullani.

Pidän tuota joidenkin tutkijoiden silloin pinnallisena ylenkatsomaa julkaisua yhä varteenotettava pakettina – suhteessa aikaan joka minulla siihen oli käytettävissä, sekä suhteessa siihen, että olin vasta alkanut perehtyä alaan. Eräs alan kouluttajana sittemmin väitöskirjan tehnyt kirjoitti minulle tuolloin, että tekstini muodostivat uraa uurtavan, kaivatun avauksen nuorisotyön asemasta ja merkityksestä käytävään keskusteluun.

Kuten aina, kiteyttäminen on työlästä, ja seuraavaan, vielä ”pinnallisempaan” (heh!) Nuorisotyön puolustuslehtiseen Aika Kone käytin noin yhtä paljon aikaan kuin edelliseen kirjaan. Nyt 17 vuotta myöhemmin sitä selatessani voin todeta, että monet sen teemoista pätevät edelleen, ainakin päivitettyinä. Ja monia samoja peruselementtejä kuin tuolloin työstettiin, löytyykin edelleen Allianssin tuottamista edunvalvonnan tukimateriaaleista. Ja selatessani vuosituhannen vaihteen Nuorisotyö -lehteä, huomaan siellä puhuttavan pääasiassa samoista aiheista kuin nykyään.

Huomioni ”ei mitään uutta” ei ole mikään moite. Päinvastoin: samalla kun pyrimme sopeutumaan aikaan ja suuntautumaan tulevaisuuteen ja painopisteet näyttävät vaihtelevan, on myös tarpeellista tunnistaa sitä, mikä on samana pysyvää ja mikä ehkä yhdistää koko nuorisotyön heimostoa. Ja ankkuroi myös kentällä hektisesti singahtelevan nuorisohjuksen johonkin häntä suurempaan kertomukseen. Sitä kannattaa myös muistaa vaalia ja tuoda esille, vaikka rahoitushakemus pakottaisi esittämään jotain innovaatiota.

Eivät ne innovaatiotkaan synny tyhjästä, vaan perustasta.

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Työmuistelmia 1 – Matkalla nuorisotyöhön 1997-1998

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s