Laatuajatuksia nuorisotoimista vuonna 2000

Kysely on toteutettu vapaamuotoisena puhelinkeskusteluna tyyliin ”miltä se teidän nuorisotyön tilanne ja tulevaisuus siellä sinun mielestäsi näyttää”. Vastaajan annettiin kertoa vapaasti ja kysymykset laatuajattelusta ja arvioinnista tulivat esiin keskustelun myötä; jos eivät, niin tutkija kysyi niistä erikseen. Tutkijan tukena oli teemalista, jonka varmistamana kaikissa keskusteluissa käsiteltiin samoja perusasioita. Seuraavassa on esitetty valikoituja otteita aineistosta. Katsaus on suppea, ei mitenkään kattava, eikä yleistettävissä, mutta kuitenkin sisällöllisesti jotain paljastava. Otteissa ei ole huomioitu nuorten työpajoja sekä niissä mahdollisesti toteutettuja laatu- tai arviointitoimia.

”Tehty”

A Kunta n. 6000 as. / 2 työntekijää
”tehty”

Vapaa-aikasihteeri: Vuonna 2000 on valmistunut nuorisotyön kehittämissuunnitelma. Taustalla on lääninhallituksen ehdotus alueen kunnille kehittää nuorisopolitiikkaa, sivistystoimenjohtajan esitys, sekä nuorisotoimen järjestämä kunnan viranhalitjoiden ja nuorten välinen kohtaamistilaisuus, jossa moni asia sai julkisuutta. Nuorisotyön huomiointi kunnassa on vastaajan mukaan myötätuulessa yleisen nuorten ongelmien esilletulon kautta; tässä kunnan viranomaiset tuntuvat olevan enemmän nuorten toiveita kuuntelevia kuin kuntalaiset, jotka pelkäävät nuorten häiriökäyttäytymistä ja jopa vastustavat esim. nuorten grillikatoshanketta… Nuorisotyön kehittäminen on käynnistymässä suunnitelman mukaisesti ja sitä täsmennetään nuorten tarpeita ja toiveita koskevalla kyselyllä (toteuttajana paikallinen järjestö) sekä nuorten ongelmia koskevalla kyselyllä, joka teetettiin yläsasteella. Nuorisotyön tavoitealueiden tulosmittareita pyritään määrittelemään realistisesti ja sisällöllisesti (tätä on jo tehty). Nuorisokahvilan toiminnassa on lähdetty liikkeelle laadunhallinnan näkökulmasta asiakas- ja tarvesuuntautuneesti. Arviointi määrittyy aiempaa vuosiraportointia kehittyneemmäksi toteutuksen seurannaksi ja sen mielekkyyttä koskeviksi keskusteluiksi.

 

B Kaupunki n. 12 000 as. / 4-5 työntekijää
”tehty”

Nuorisotoimenjohtaja: Laatustrategiat ja nuorisopoliittiset suunnitelmat ovat pelkkää fraseologiaa; mitään ”varsinaista laatuhanketta” ei olla toteutettu tai toteuttamassa, mutta näkökulmat työn mielekkyyteen ja laatuun ovat olleet työssä keskeisesti mukana jo kymmenisen vuotta. Nuorisotoimen ”avainhenkilöistä” monilla on yrittäjäkokemusta, mikä näkyy asiakaspalveluajatteluna ja tarveohjautuneisuutena. Asiakaspalautetta on kerätty nuorilta, järjestöiltä ja muilta yhteistyökumppaneilta. Yhteistyötahot pyritään saamaan mukaan toiminnan tarvesuuntautuneisuuden ja asiakaslähtöisyyden varmistamiseksi. Työntekijöiden tiimikeskustelua käydään viikottain. Arviointi tarkoittaa ennakkoluulottomuutta ja kriittistä järjen käyttöä oman työn ohjaamisessa. Esimerkiksi nuorisokahvilan toiminta lopetettiin ja vastaavat resurssit suunnattiin muuhun toimintaan yhteisten arvioivien keskustelujen perusteella. Kerhojen suuntautuneisuutta on tarkennettu määrittelemällä selkeämmin lasten/ varhaisnuorten ja varttuneempien nuorten eri tarpeita. Vastaajan mukaan määrälliset tulosmittarit ovat epätarkoituksenmukaisia, sen sijaan arvopohjaisen ajattelun kehittämiseen tulisi panostaa.

 

C Kaupunki n. 20 000 as. / 5 työntekijää
”tehty”

Nuorisotoimen johtaja: Laatuajattelu trendinä on tullut esille kaupungin johdon kanssa käydyissä keskusteluissa. Vastaajan mukaan nuorisotyön laatua tuskin voi todella mitata, mutta nuorisotoimen oman laatujärjestelmän luominen voi toimia työntekijöiden toiminnan tukena, sekä lisätä työn arvostusta ja helpottaa sen esille tuontia. Työntekijöiden ryhmäkeskusteluissa (1-2 krt/kk) laatuaiheen esille tuominen on kohdannut selkeää vastarintaa: strateginen kehittäminen, arviointi ja laatu koetaan vieraiksi, epämääräisiksi käsitteistöiksi ja luonteeltaan vääränlaisiksi. Niiden ajatellaan olevan osa tehokkuusajattelua joka tarkoittaa samaa kuin resurssien karsiminen. Vastaaja pitää asennetta ymmärrettävänä ajatellen 90-luvun alasajokehitystä nuorisotyössä. Hän kuitenkin pyrkii käynnistämään laatutoimintaa vuoden 2001 puolella, ”kun pahin ennakkoluuloisuus on voitettu”. Nuorisotyön merkitykseen on kaupungin taholta kiinnitetty aiempaa myönteisempää huomiota. Byrokratian edellyttämät määrälliset tulosmittarit eivät vastaajan mukaan ole mielekkäitä: niillä ei voi mitata työn merkitystä.

 

D Kunta n. 20 000 as. / 4 työntekijää
”tehty”

Nuorisosihteeri: Laatuajattelu on tuttua, mutta sitä ei ole nuorisotoimessa erikseen pohdittu. Sivistysosaston alaisille yksiköille on kuitenkin määritelty yleiset ja yhteiset palvelujen laatusitoumukset (esim. asiakkkaan ystävällinen kohtelu, toimijan tavoitettavuus yms.), jotka näkyvät paperilla vastaajan työhuoneen seinällä. Aiemmin on vuosittain määritelty tietyt toimintaa ohjaavat tavoitteet ja suoritemittarit, sisältöjen suunnitelmallista pohdintaa tai työntekijöiden ryhmäkeskusteluja ei ole juurikaan ollut. Vastaaja uskoo, että laatuajattelua tullaan tulevaisuudessa käsittelemään enemmän. Sivistystoimen aloitteesta kaikki sen alaiset yksiköt ovat nyt sitoutuneet kehittämispainotukseen: kuluneena vuonna on aloitettu toiminnan ulkoinen ja sisäinen arviointi. Nuorisotoimen osalta palvelujen käyttäjille kohdistettava kysely suunnattiin yläaste- ja lukioikäisille nuorille.

 

E Kaupunki n. 60 000 as. / 20 työntekijää
”tehty”

Osastopäällikkö: Kehittämistoimintaa on kahden viime vuoden kuluessa virinnyt aikaisempaa enemmän ja sitä on tarkoitus edelleen jalostaa. Laatu on pohdinnan alla, mutta asioiden selkeä jäsentäminen kokonaisuudeksi tuntuu vaikealta. Tähän asti käytetyt määrälliset tulosmittarit tarjoavat taustatietoja ja tarkastelun kehyksiä, mutta eivät kerro mitään toiminnan merkityksestä ja vaikuttavuudesta. Kahdesti vuodessa on käyty erillisiä arviointikeskusteluja, joissa pohditaan, tehdäänkö nuorisotyössä ja kentällä juuri oikeita asioita. Kehittämisalueiksi on määritelty uusien toiminnan luonteesta mielekkäästi kertovien arviointimittarien luominen, asiakaslähtöisyys, osallistumismäärät ja tavoittavuus, osallistujien tyytyväisyys ja nuorisotyölliset kontaktit. Nuoria on osallistettu mukaan kehittämistoimintaan. Sisällöllinen arviointi pyritään kehittämään 1-2 vuoden kuluessa. Työntekijät kokevat sen mielekkäänä sikäli kuin todella tavoitetaan toimintaa kuvaavia mittareita ja sitä kautta myös perusteluja toiminnan merkitykselle. Palvelutarjontaa on jäsennetty määrittelemällä perus- ja erityispalveluja. Toimipisteitä on kehitetty erikoistumisen suuntaan, mitä nuoret ovat pitäneet hyvänä. Kaupungin tarkastajat toteuttivat selvityksen, jonka yhteydessä haastateltiin työntekijöitä toiminnan luonteen ja sisällön kuvaamiseksi. Palvelutarvetta jäsennetään myös läänikohtaisen nuorten elinoloselvityksen pohjalta, sekä yhteydessä kaupungin päihdestrategiaan ja päihdetutkimukseen. Nuorisopoliittista selontekoa uudelleenmuokataan. Vastaajan mukaan nuorisotyö profiloituu, paitsi vapaa-ajantarjonnaksi, erityisesti suoraksi toiminnaksi ja luottamukselliseksi lähikontaktiksi: luonteeltaan selvästi erilaiseksi kuin sosiaalityö. Kehittämisen tueksi tarvittaisiin enemmän nuorisotoimialan tutkimusta. Nuorisotutkijoiden näkökulmat ovat usein niin teoreettisia ja etäisiä, että niiden hyödyntäminen konkreettisessa nuorisotyössä on mahdotonta.

”Meneillään”

F Kunta n. 2000 as. /1,5 työntekijää
”meneillään”

Nuorisotoimen aloitteesta nuorisotyöllistä tarjontaa on kunnassa alettu pohtia poikkihallinnollisesti. 5.-9. –luokkalaisten vanhemmilla teetettiin alkuvuodesta nuorten elämäntilannetta koskeva kysely, jonka pohjalta järjestettiin keskustelutilaisuus vanhempien, viranhaltijoiden ja keskeisten yrittäjein välille. Kyselyyn vastattiin aktiivisesti, mutta tilaisuuteen tuli vain pieni joukko vanhempia eikä yksikään kutsutuista yrittäjistä. Keskeisenä haasteena vastaaja näkee vanhempien aktivoimisen ja nyt riskialttiissa tilassa olevan järjestöjen profiilin nostamisen. Seuraavana tavoitteena on järjestää viihteellinen vapaa-ajantapahtuma, jossa samalla tuodaan esille vakavaa pohdintaa nuorisotoiminnasta ja sen edellytyksistä mm. nuorten ja kunnan päättäjien yhteisen paneelikeskustelun kautta. Kokemusten jälkeen pohditaan kunnan nuorisotyön ja paikallisten järjestöjen haasteita ja pyritään linkittämään keskeiset asiat valmistelun alla olevaan kuntastrategiaan.

 

G Kaupunki n. 7000 as. /2 työntekijää
”meneillään”

Nuorisosihteeri: Vuoden aikana on käynnistynyt seutukunnallinen yhteistyö: lähiseudun kuntien edustajat ovat omasta aloitteestaan kokoontuneet (kevään aikana kaksi kertaa päiväksi) yhteen. Taustalla on kokemuksia aiemmastakin hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Pyrkimyksenä on tehdä omaa työtä ja sen sisältöä näkyväksi ja asettaa se pohdinnan kohteeksi. Vastaaja käyttää yhteistyöstä nimikettä ”laatuhanke”: sen tarkoituksena on kehittää laatunäkökulmaa. Ensimmäisinä tavoitteina on ollut käydä läpi nuorisotyön arvokeskustelu sekä jäsentää toimintaideaa, tavoitteita ja työtapoja paikallisten eroavaisuuksien ja yhdenmukaisuuksien perustalta. Pyrkimyksenä on luoda kuva seutukunnallisesti yhteisistä tavoitteista ja menetelmistä ja koota niiden perusteella yhteinen laadukkaan nuorisotyön visio tai malli. Pyrkimyksiin kuuluu sekä seutukunnallisen nuorisotyön sisäisen, että ulkoisen (poikkiammatillisen) yhteistyön ideointi. Yhteisten tapaamisten lisäksi asioita pohditaan eteenpäin jokaisessa mukana olevassa nuorisotoimessa ja osallistujat pitävät muuten yhteyttä keskenään. Vuoden aikana on toteutettu uusi seutukunnallinen nuorisopoliittinen suunnitelma. Vuosiraportoinneissa nuorisotyötä on kuvattu määrällisillä mittareilla ja sitomalla se kunnan tuottavuuskriteereihin. Tämä ei vastaajan mukaan kerro mitään työn sisällöstä eikä luo edes pohjaa sen laadun määrittelylle. Aiemmin on tehty seutukunnallisena yhteistyönä nuorille suunnattuja kyselyjä koulujen kautta ja muita yksittäisiä kyselyjä. Jatkossa tullaan keräämään tietoa nuorten toiveista nuorisotoimen asiakkaina.

 

H Kaupunki n. 8000 as. / 2 työntekijää
”meneillään”

Nuorisosihteeri: Paikallista nuorisotyön sisällön kuvausta ollaan kehittämässä käyttäen pohjana nuorisotyön yhteiskunnallista merkitystä kuvaavaa aineistoa. Aiemmin on toteutettu yleinen kaupungin strategiaan sidottu nuorisotoimen toiminnan kuvaus. Nyt on käynnissä kaupungin toteuttama eri toimialoille yhteinen koulutus, jonka kautta pyritään mm. tavoitteista johdettuihin tuloksellisuusmittareihin ja arviointikäytäntöihin, sekä toimintainformaation tallentamisjärjestelmään. Nuorisotyön prosessikuvauksia ja palvelujen tuotteistamisen mallia kehitetään tänä vuonna. Kehittäminen on pääasiassa vastaajan hartioilla, mutta hän on hyvin motivoitunut. Hänen mielestään käynnissä olevilla toimilla ja suunnitelmilla on yhteys laatuajatteluun ja suunnitelmissa on nuorisotyön laatukäsikirjan tuottaminen, mutta sanaa ”laatuhanke tai –projekti” ei käytetä. Kysymys on nuorisotyön merkityksestä ja sen kehittämisestä.

 

I Kaupunki n. 25 000 as./ 17 työntekijää
”meneillään”

Nuorisotoimenjohtaja: Kuntalaiskyselyssä lama-aikana nuorisotyö nousi vahvasti esille toimialana, jota ei tulisi karsia ja leikkauksilta sääsyttiinkin paremmin kuin monella toimialalla tai monissa muissa nuorisotoimissa. Kaupungin hallinnon huomioissa ja kehittämiskeskusteluissa on ollut esillä ”laatupuhetta”, mutta nuorisotyössä ei ole siltä osin käyty mitään toimialakohtaista keskustelua. Kehittämisen ongelmana vastaajan mukaan on se, että hallinnolla ei ole käsitystä siitä, mitä nuorisotyössä tehdään ja miksi. Poikkihallinnolliseen nuorisotyön kehittämisprojektiin on tosin juuri saatu hyvä määräraha. Varsinaista arviointi-, seuranta- tai laatutyötä ei nuorisotoimessa ole tehty. Vastaaja toistaa kahdesti sen, että nuorisotyöhön ei ole olemassa mitään todella sopivia mittareita, eikä voikaan olla. Vuosittaisissa raporteissa toiminnan toteutumista, sisältöä ja onnistumista kuvataan kuitenkin laajasti. Vastaaja myös määrittelee nuorisotyön eri toimintalohkot ja painopistealueet hyvin jäsentyneesti ja sisällökkäästi.

 

J Kaupunki n. 40 000 /
”meneillään”

Systemaattista laatutyötä on toteutettu. Taustalla on kaksi vuotta sitten käynnistynyt kaupungin tulevaisuus- ja strategiatyö ja sitä edeltävä johtamiskulttuurin muutokseen sidottu kaupunginhallinnon strateginen työskentely. Niiden yhteydessä laatujohtamista on pyritty sisäänajamaan ylimmän johdon tasolle. Kaupungin strategia on sidottu laatupalkintokriteeristöön. Vuosina 1999-2000 on ollut käynnissä esimiesten sitouttamisvaihe ja vuosien 2000-2001 aikana on tarkoitus sitouttaa koko henkilöstöä strategiseen laatutyöhön. Tavoitteena on tietty kaupungin palvelujen yhtenäiskulttuuri ja siihen linkittyvä esim. nuorisotoimen laatukulttuuri. Viitekehyksenä toimii BSC –sovellus. Koko kaupungin laatutyön yhteydessä on aiemmin kartoitettu prosesseja sekä määritelty tehtävä- ja vastuualoja. Nyt koko strategiatyössä painottuvat mm. kumppanuussuhteiden määrittely ja tehtävänkuvauksiin perustuva investointien priorisointi. Nuorisotoimessakin keskeisiä haasteita ovat asiakasryhmien määrittely ja tiedonhankinnan kehittäminen siten, että kumppanuus- ja verkottumishaasteisiin vastataan mielekkäästi. Nuorisotyötä on arvokeskustelussa sidottu paitsi kaupungin julkistamiin arvoihin myös esim. NUOSTRAn arvoihin. Nuorisotoimen omien tehtävänkuvauksien ja niiden kautta jäsentyvän yhteistyön kautta nuorisotyön merkityksen on esitetty kuvautuvan esimerkiksi huostaanottojen ehkäisynä.

K Kaupunki n. 100 000 as. / 23 työntekijää
”meneillään”

Systemaattista laatutyötä on toteutettu. Nuorisotoimessa on käynnistynyt henkilöstön kehittäminen, jota on rahoitettu ESR- tuella. Vuonna 1998 nuorisotoimessa toteutettiin yritysanalyysi, jonka pohjalta on tehty henkilökunnan yksilökohtaiset osaamiskartoitukset ja laadittu henkilökohtaiset osaamisprofiilit. Taustana toimii oppivan organisaation viitekehys. Tavoitteiden ja tavoiteltujen tulosten määrittelyn kautta on kuvattu ydin- ja tukiprosessit, prosessien omistus ja prosessien kehittämisnäkökulmat. Laatupalkintokriteerien kautta on tehty organisaatiokohtaista arviointia, laadittu yksilö- ja ryhmäkohtaisia toiminnan kuvauksia sekä kartoitettu organisaation osaamisvajeita ja tärkeimpiä kehittämiskohteita. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi ovat valikoituneet toiminnan tuloksellisuus, tietojen analyysi, prosessien hallinta ja asiakaslähtöisyys. Tämän laatutyön perusteella johtoryhmän toteuttama organisaation yleiskuvaus, visioiden, arvojen ja tavoitteiden määrittely sekä strateginen näkökulma on työstetty uudelleen. Periaatteena on, että organisaation kehittäminen on systemaattista, dokumentoitua, arvioitua ja tulosta tuottavaa.

”Suunnitteilla”

L Kunta n. 9000 as. / 2 työntekijää
”suunnitteilla”

Nuorisosihteeri: Vastaaja on yhdessä nuoriso-ohjaajan kanssa tutustunut laatukirjallisuuteen ja suunnitellut mm. työn toteuttamisen ja tulosten analysoivaa määrittelyä, mutta toimijoiden voimavarat eivät riitä systemaattiseen laatutyöhön. Henkilöstön vähentämistä on jouduttu pelkäämään, mutta se kohdistuikin liikuntatoimeen, jonka tehtävät osittain siirtyivät nuorisotoimelle. Nuorisotyön merkitystä koskevaa materiaalia on käytetty ahkerasti nuorisotyön esittelyyn. Kunnanvaltuustolle on järjestetty tutustumiskäynti nuorisotyön toimipisteeseen, mikä selkiytti heidän mielikuviaan ja lisäsi myönteistä suhtautumista. Kunnallisen”nuorisotiimin” toiminta on laajentunut poikkiammatilliseksi, joustavaksi kasvatusyhteistyöksi; aloitteentekijänä ja koordinoijana on nuorisotoimi. 7.-luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen on suunnattu mm. kasvatusta koskeva mielipide- ja yhteydenottokamppanja, johon osallistuttiin aktiivisesti: vanhemmat toivoivat keskustelu- ja teemailtoja, tällaisia järjestettiin ja niiden pohjalta on syntynyt kaksi säännöllisesti tapaavaa vanhempien ryhmää. Nuoriso-ohjaaja on tekemässä 7.-9—luokkalaisille suunnattu kartoittavaa kyselyä nuorten tarpeista, haluista ja toiveista. Tuloksia käytetään työn painotusten ja kehittämisen suuntaamisessa. Tutkijaa tai muuta kehittämistä tukevaa henkilöä kaivattaisiin.

M Kaupunki n. 10 000 as. / 1 työntekijä
”suunnitteilla”

Nuorisotyöntekijä: Lama-ajan lakkautuksen jälkeen kaupungissa ei muutamaan vuoteen ollut lainkaan nuorisotoimea. Lääninhallituksen toistuvien kehoitusten jälkeen kaupunki käynnisti nuorisoprojektin, jonka päättyessä koordinoivan toiminnan tarve oli niin ilmeinen, että palkattiin yksi nuorisotyöntekijä. Hänen lisäkseen toimii nykyisin yksi iltaohjaaja ja pajaohjaaja. Vastaaja sanoo nuorisotyön merkitystä koskevan materiaalin tulleen todelliseen tarpeeseen. Nuorisotoimi ei erityisesti profiloidu kaupungin sivistystoimen strategiassa, jossa se asettuu otsikon ”koulutus” alle. Vastaaja on ollut aktiivinen suhteessa kouluun, paikallisiin järjestöihin ja kohdattujen nuorten esittämiin toivomuksiin toiminnasta. Nuorten ja vanhempien yhteydenotoista on myönteistä kokemusta. Hän on yhteydessä paikalliseen yhteisöhankkeeseen, jossa mm. jäsennetään yleisiä viihtyvyyden mittareita. Hän on myös pyrkimyt jäsentämään omaa työtään nuorten elinoloindikaattoreiden näkökulmasta. Vastaaja ilmoittaa unelmakseen kyvyn ja mahdollisuuden oman työn systemaattiseen seurantaan, dokumentointiin ja arviointiin, mutta se on käytännössä mahdotonta. Myös laadun kirkastaminen kiinnostaa häntä jonkin verran. Hän pohtii, että monet nuorisotyöntekijät varmaankin toteuttavat jonkinlaista seurantaa ja arviointia omassa päässään ja se saattaa usein riittääkin. Toisaalta nuorisotyön teoreettinen ja tieteellinenkin jäsentely nuorisotyön tarkastelussa tukisi vastaajan mukaan menetelmien ja näkökulmien kehittymistä.

Asiakirjan laatijan kommentit:

Melko perustellusti voidaan olettaa, että nuorisotoimet (kunnat yleensä?) ovat mahdollisuuksiltaan ”eriarvoisissa” asemissa siten(kin), että vain suurimmat nuorisotoimet kykenevät systemaattiseen laatu- ja arviointityöhön. Toisaalta kysymys siitä, mikä pienissä kunnissa on tarkoituksenmukaista ja tarpeellista kehittämistyötä, jää tässä selvityksessä avoimeksi. Todennäköisesti pienten ja keskisuurten kuntien nuorisotoimien keskeinen realistinen haaste koskee sekä nuorisotyön sisäistä alueellista verkottumista ja yhteistyötä, että poikkiammatillista verkottumista ja yhteistyötä suhteessa laatuajattelun ja arvioinnin sovelluksiin ja kaikin puolin muutenkin. Tälläinen toiminnan selkiyttävä pohdinta ja kehittämistyö voidaan ilman erityistä lisärasitetta sitoa myös laatuajattelun ja arvioinnin käsitteistöön. On ehkä nuorisotyön toimijoille eduksi ymmärtää, että monet jo toteutetut ja työn alla olevat toimet edustavat sitä mistä laatuajattelussa puhutaan; se mikä keskeisesti ehkä puuttuu, on toiminnan, suunnittelun ja kehittämisen dokumentointi ja järjestelmällinen kuvaus.

Asiakirjan laatija on muutamana elokuun yönä kirjoituspöytänsä ääressä nähnyt mielessään kaksi kuvaa: kuvan kokeneesta ammattitaitoisesta nuorisotyöntekijästä, joka kiroaa tällaisen laatuteoretisoinnin; sekä kuvan kunnianhimoisesta tai uhrautuvasta nuorisosihteeristä, joka yksin yömyöhään yrittää sisäistää laatuajattelua oman työnsä ja sen kohteiden, nuorten ”asiakkaidensa” parhaaksi. Kirjoittaja luulee ymmärtävänsä kumpaakin ja jättää joidenkin lukijoiden pohdittavaksi seuraavan kysymyksen:

Kannattaisiko erityisesti pienille nuorisotoimille tarjota paikallisesti tai alueellisesti kohdennettua räätälöityä työnohjausta niihin kysymyksiin, joihin sitä tarvitaan – laatuajattelun tai yhtä hyvin muun toiminnan merkityksen ja kehittämisen kysymyksiin liittyvää; ei kutsuja kalliisiin seminaareihin, vaan toimialakohtaisesti jotenkin kustannettua tukea. Alan välillisillä toimintaorganisaatioilla voisi olla tässä merkittävä rooli, mutta kaiken tulisi perustua verkostolliseen yhteistyöhön. Ei välttämättä ulkopuolisia asiantuntijakonsultteja, vaan nuorisotyön sisältä kehittyvää ideointia. Kenties erilaisista kehittämistoiminnoista kokemusta omaavista nuorisotyöntekijöistä voisi kouluttautua jonkinlaisia verkostopilotteja? Kenties tällaisia jo onkin?

Kunnallista nuorisotyötä valtakunnallisesti edustavien organisaatioiden tulisi kantaa nykyistä suurempaa huolta pienten kuntien nuorisotyön tilasta ja tulevaisuudesta. Suuret ja keskisuuret kunnat ja kaupungit eivät samassa mielessä tarvitse tukea, eivätkä niiden kehittämismallit ole sellaisinaan sovelettavissa pieniin kuntiin; niiden kanssa tulisi kuitenkin tehdä yhteistyötä mm. kehittämiskokemusten taltioimiseksi. Yleisemmin toimialan innovaatioita tulisi, levittää, jakaa ja tarjota aktiivisesti muiden toimijoiden hyödyksi ja pienillä resursseilla toimivien työyksiköiden tulisi verkottua alueellisesti ja ehkä valtakunnallisestikin toimintaa reflektoivan vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Toistaiseksi tutkimuksen kohdistuminen nuorisotyöhön ja tutkimustiedon käyttö nuorisotyön kehittämisessä ovat muutamaa yksittäistapausta lukuun ottamatta alkeellisella tasolla.

Lokakuussa 2000, Petri Cederlöf

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s