4 Turvallisuuden perusta on globaalin yhteisön ihmisyydessä

4A

Ihminen maapallolla on aina elänyt yhteisöinä: laumoina ja ryhminä. Ne ovat yksikköjä luonnon ekonomiassa ja ilman niitä ei yksilöllisyyttä ole. Koska yhteisöllisyys tuottaa yksilöt, ovat yhteisöt myös vastuussa yksilöistä. Toisaalta yksilöllisyyden muodostuttua vallaksi myös yksilöt ovat vastuussa yhteisöille. Yhteisöjen vastuulla on tuhansia vuosia ollut mielekäs elämä luonnon ehdoilla, mutta yksilöiden ja joukkojen uusien valtamuodosteiden myötä on rikkoutunut suhde sekä ihmisen ja luonnon että yksilön ja yhteisön välillä.

Mitään muita mielekkäitä ratkaisuja ihmisellä ei ole, kuin eläminen luonnon edellyttämällä tavalla yhteisöllisesti, sekä ymmärtämällä yhteisöksi koko ihmiskunta. Tämä on myös ainoa mielekäs yksilöllisyyden perusta. Se on ainoa mielekkyyden tunteen perusta myös äärimmäisen pahoissa oloissa, joita muuten hallitsevat vain biologiset elossa pysymisen yllykkeet.

Motto 1: Sosiaalisuus ja yksilöllisyys: hyvälle sekä edellytys että uhka

Kaikki ryhmät ja ideologiat vetoavat yksilöihin, koska ne tarjoavat yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja sosiaalisia voimavaroja. Mutta keskeinen ulottuvuus on siinä, missä määrin ja miten yksilöllisyyden ja yksilöllisyyden suhde painottuu niissä. Sosiaalisen pääoman, kuten myös sosiaalisen vahvistamisen näkökulmat tekevät ymmärrettäväksi myönteisiä mutta myös ja kielteisiä vaikutuksia erilaisissa ryhmissä. Ryhmän ja sen jäsenten keskinäiset sidokset tukevat ja vahvistavat toisiaan ja yhteistä ajatusmaailmaa niin humanitaarisessa avustusjärjestössä kuin rasistisessa liikkeessä.

Motto 2: lokaali on globaalia ja globaali on lokaalia

Ei-materaalsista pääomista, kuten inhimilllinen, sosiaalinen yms. pääomista on kirjoitettu paljon – taustana jo 1990-luvun YK: n, Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin toimesta osana kehittysspolitiiikkaa tekemät esitykset. Yhdistävä tekijä on yhteisöllisyys.

Nykyaikainen eli jo perinteinen yksilöllisyys modernilta ajalta lähtien on kehittynyt sen myötä, että se on voinut irtautua ulkoisesti määrittyneestä luonnonjärjestyksestä ja sitten yksikertaisesta hallitsijan määräysvallasta sisäistämällä järjestyksen ja vallan itseensä. Vähitellen kuitenkin myös maailma on paljastunut paljon monimutkaisemmaksi. Samalla sen ilmeneminen ja vaikutus ihmisiin ja yhteiskuntiin on tullut enemmän huomioiduksi.

Monet ajattelijat ovat kirjoittaneet ja puhuneet siitä, että modernista periytyvä yksilöllisyytemme on eräänlainen illuusio – ei harhaa, mutta enimmäkseen epäaitoa. Kanadalainen Charles Taylor on pyrkinyt perustelemaan sitä, miksi itsekkäästä ja näennäisen itseriittoisesta autonomisesta yksilöllisyydestä tulisi päästä siirtymään laajempiin merkityksiin ja ihmisen yhteisöllisyyttä ilmentävään autenttiseen olemiseen. Se, kuten myös suhde luontoon, edellyttäisi erilaista järjestystä kuin mihin monet ovat tottuneet. Ennen kaikkiea maailmankäsityksen ja -katsomuksen elvyttämistä.

Se mitä ykslöllisyyys ja yhteisöllisyys ova, on poliittista. Myös yksilöitä tarvitaan. Yksilöllinen merkityksen tarve vie ihmistä eteenpäin. Kyky käsitellä ja ymmärtää asioita ja itseään sekä moraalitaju ovat välttämättömiä. Kehitys- ja persoonallisuuspsykologia kertovat tästä lisäää.

 

B Turvallisuusuhat aikuisten oikeasti

1 Globaalin ekologisen ja ekonomisen järjestelmän häiriintyminen

2 Maailman politiikka ja sen häiriöt
– kestävä tuotanto ja kulutus sekä kehitysapu
– ylikansallinen siviiilikriiisinhalllinta
– passiivisuus tai raivo ihmisissä

 

C Kansalaisten turvallisuus ja riskit

Jokainen on ensimmäinen mahdollinen ehkäisevä tai tilanteeseen puuttuva – itselleen tai muille. Joka päivä ehkäistään huomaamattomasti, pelastetaan viime hetkellä ihmishenkiä jne. Suurin osa tällaisesta jää huomiotta: Suomessa on vielä paljon sosiaalista pääomaa, muun muassa työttömien ja vapaaehtoistoiminnassa. Tällaista kannattaisi tukea huomattavasti. Epävirallisia turvaverkostoja on monissa kunnissa ja kaupunginosissa.
Merkittävimmät turvallisuusuhat ovat ihan kotimaista ainesta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 kuoli onnettomuuksiin, itsemurhiin ja väkivaltaan runsaat 3 400 henkeä, mikä oli 6 prosenttia kaikista kuolleista. Kaatuminen ja putoaminen noin 1200, myrkytys noin 500, tapaturmat noin 400, liikennetapaturmat noin 300, tukehtuminen lähes 100. Näihin syihin kuolleiden määrä on vähentynyt viidenneksellä 10 vuodessa. Yleisimmät syyt tapaturmaisiin ja väkivaltaisiin kuolemiin olivat kaatumiset, itsemurhat ja tapaturmaiset myrkytykset.
Vielä 1990-luvulla vanhemmat pitivät toisia ihmisiä selvästi suurempana turvallisuushuolena liikennettä. On kansainvälinen trendi, että aletaan aiempaa enemmän pelätä ihmisiä, vaikka tilastojen mukaan tälle ei ole syytä. Tutkijat arvelevat, että syy sosiaalisten pelkojen lisääntymiseen piilee osittain mediassa. ”Harvinaiset, mutta traagiset tapahtumat saavat valtavasti palstatilaa. Se on omiaan luomaan ja lisäämään pelon ilmapiiriä.” (Studio55.fi) – Ovatko ihmiset sairastumassa pelkoon?

 

 

Takaisin Blogisarjan pääsivulle

 

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s