5 Turvallinen toiminta (ehkäisten ja vaikuttaen)

Joka päivä ehkäistään huomaamattomasti, pelastetaan viime hetkellä ihmishenkiä jne. Jokainen on ensimmäinen mahdollinen ehkäisevä tai tilanteeseen puuttuva – itselleen tai muille.

5A Turvaava toiminta

 

Hyvinvointi ja turvallisuus kietoutuvat yhteen. Terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat aina myös yhteisö ja ulkoiset asiat. Turvallisuuden tunne ja turvallisuus voivat olla myös toisistaan poikkeavat.

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (lyhennettynä hutva tai utva, tai tp-utva on yksi lakisääteisistä valtioneuvoston ministerivaliokunnista, joka kokoontuu tasavallan presidentin ohjaamana. Valiokunnan tehtävänä on käsitellä ja valmistella ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja Suomen muihin ulkosuhteisiin liittyvät tärkeät asiat sekä sisäisen turvallisuuden ja kokonaismaanpuolustuksen asiat silloin kun ne liittyvät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Suomesssa on osittain poliittis-hallinnollisen sektoriajattelu, jossa sisä- ja ulkopolitiikka ovat erillään. Samoin maanpuolustusta käsitellään yleeensä omana aiheenaan ilman sidosta kaikkeen muuuhun maammme toimintakykyä tukeviin toimiiin. Viiime vuosina onkin puhuttu myös yleisemmin turvalllisuuspolitiikasta (Turpo), kokonaisturvallisuuudesta ja kokonaismaanpuolustuksesta.

Kokonaisvisiota varten toimii Turvallisuuskomitea. Se avustaa valtioneuvostoa ja ministeriöitä laajoissa kokonaisturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Komitea seuraa Suomen turvallisuusympäristön ja yhteiskunnan kehitystä sekä yhteensovittaa kokonaisturvallisuuteen liittyvää ennakoivaa varautumista.

 

Ehkäisevä työ ja yleinen turvallisuus

Kokonaisturvallisuuteen liittyvä ennnakoiva varautuminen olisi kyllä jokaisen siihen kykenevän kansalaisen velvolllisuus. Henkinen kriisinkestävyys on mielenkiintoinen ja tärkeä, samoin valmius ja toimintakyky laajasti myös hyvinvointiin liittyvänä.

Vuonna 2007 käynnistyi myös Sisäisen turvallisuuden ohjelman (Sto) valmistelu, josta löytyi monia yhteyksiä sitä ennen valmistuneeseen Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan (Lanuke, jota olin myös työstämässä). Viimeisimmät Sisäministeriön ohjelmat ovat painottaneet poliisin resursseja ja ennnaltehkäisevää työtä – mutta tiedän kokemuksesta että budjettia avataan vasta kun talo palaa ja sitä mennään sammuttamaan. Sisäisen turvallisuuden selonteossa 2016 on Liite ”Poliisin tehtävät ja toiminnan tavoitteet”, jossa todetaan mm. seuraavaa:

  • ”Ennalta estävä toiminta on ollut poliisitoiminnan strateginen painopiste jo pitkään, mutta muun kuin valvonnan osalta sen vaikuttavuuden arviointi on jäänyt hajanaiseksi. Samalla kun kenttätoimintaan, hälytystehtävien hoitamiseen ja rikostorjuntaan liittyvät määräykset ja seurannan mittarit ovat kehittyneet, ennalta estävän työn ohjaus ja seuranta ovat pysyneet yleisellä tasolla. Tämä johtuu paljolti mittaamisen vaikeudesta: tapahtumatta jäävä rikos tai häiriö ei tilastoidu. Ennalta estävän toiminnan kustannushyödyt näkyvät myös usein muiden kuin poliisin menoissa. Tällöin ennalta estävä toiminta ei näytä tuottavalta, kun poliisitoimintaa tarkastellaan sisäisillä tulosmittareilla, jotka vuorostaan ohjaavat resurssien kohdentamista.”

Täsmälleen sama perinteinen ongelma vaivaa ehkäisevän nuorisotyön merkityksen osoittamista. Samasta Poliisin kirjauksesta löytyy toinenkin, myös nuorisotyötä ja yleisesti monialaisuutta koskeva huomio:

  • ”Yhteistyöhön perustuvassa ennalta estävässä toiminnassa päätöksenteko ja toimenpiteet edellyttävät oikea-aikaisuuden lisäksi kaikilta toimijoilta riittävää yhteistä tietopohjaa ja yksimielisyyttä. Jos yksi toimija ei toteuta omaa osuuttaan, koko toiminta voi jäädä täysin tehottomaksi. Tällöin yksittäisen organisaation, kuten poliisin, näkökulmasta on suuri riski sitoa omia voimavaroja toimintaan. Yhteisen tietopohjan edellytyksenä on myös mahdollisuus vaihtaa tietoja. Eri toimialoja koskevat salassapitosäännökset koetaan kuitenkin hyvin tiukoiksi, mikä on hidastanut yhteistyön kehittymistä. Tämän vuoksi ennalta estävän työn toiminnalliset ratkaisut, toimintamallit ja yhteistyö rakenteet ovat jääneet paikallisiksi.”

15 vuoden urallani nuorisotyön tutkijana olen todennut nämä samat ongelmat itse niin monta kertaa, että ihmettelyni vain paisuisi, jollen olisi jo sopeutunut siihen, että vaikeaa on. Mutta erityinen syyni ottaa poliisi ja yleisesti turvallisuusaihe mukaan pääasiassa nuorisotyöhön liittyvään blogiini on turvallisuuden käsite. Ja siinä pysyn samassa ”ehkäisevän työn” ongelmallisuuden ytimessä.

Motto 1: nuorissa on tulevaisuus

Sisäisen turvallisuuden keskeinen kysymys on koettu ja tuettu turvallisuuudentunne kansalaisilla. Tällä hetkellä Suomen hallituspolitiikka jättää heitteille kymmeniä tuhansia heikoimmassa asemassa olevia nuoria ja kansainväliset uutiset ahdistavat lukemattomia ihmisiä. Puhumattakaan työttömien suuresta määrästä, joka lisää pahoinvointia ja turvattomuutta.

Motto 2: lokaali on globaalia ja globaali on lokaalia

– Suomi on osa maapalloa ja kansainvälistä yhteisöä. Suomen ja suomalaisten turvallisuus on täysin erottamaton koko maailman tilanteesta ja sen ekologisista tekijöistä. Keskeistä tässäkin on ihmisten ja erityisesti varttuvien nuorten asenne.

 

 

Takaisin Pääsivulle:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s