Twice a Victim: How Have Attacks Affected Muslims in Europe? | Paris Attacks | Al Jazeera

As attacks continue to be linked to Islam, European Muslims share their stories of loss, discrimination and identity.
— Read on www.aljazeera.com/programmes/specialseries/2018/08/victim-attacks-affected-muslims-europe-180801145915309.html

Mainokset

Raija Oranen: Minua ei arvosteta | Apu

Kir­jalliset piirit eivät ole suostuneet lukemaan Raija Orasen kirjoja. Siksi he eivät tiedä, miten hyviä ne ovat.
— Read on www.apu.fi/artikkelit/kirjailija-raija-oranen-miksi-en-saa-arvostusta

Vapaaehtoistyö vai hyväntahtoisuustyö – Nuorten reviireillä kaupallisissa ympäristöissä

Kumpi painaa enemmän: Kilo työntekijöitä vai kilo vapaaehtoisia? Pitäisikö vapaaehtoistyöstä maksaa palkkaa? Mikä on vapaaehtoistyön arvo?
— Read on nuortenreviireilla.wordpress.com/2018/08/04/vapaaehtoistyo-vai-hyvantahtoisuustyo/

4C Tavalliset toimijat ja ääriryhmät

Ääri – minkä ääri? Mikä on äärimmäistä?

Radikaali ei ole äärimmäistä, mutta ääritoiminta on radikaalia suhteessa tavanomaiseen yleiseen.

Ääritoiminnat ja ekstremismi luonnossa ja harrastuksissa on oma asiansa, mutta sopiikin vain peilauspinnaksi. Yhdet kiipeilytossut ja magnesiumia pussiin ja kalliolle: siinä resepti. Osa purkaa energiaansa myös ideologioihin. Politiikassa on myös mukana radikaaliksi luonnehdittavia pyrkimyksiä. Oikeisto ja vasemmisto -jako ei tee ymmärrettäväksi sitä, että radikalismit ovat eri ulottuvuudessa. Vakiintuneet ”äärioikeisto ja -vasemmisto” ovat huonoja ilmaisemaan radikalismin paikkaa poliittisessa avaruudessa.

Suomessa ei ole vakavassa mielessä vallankumouksellista vasemmistoliikehdintää. Ainoa valllankumouksellinen on kansallissosialistinen Pohjoismainen vastarintaliike, jonka piirissä on sekä ajattelevia että toimivia aktivisteja. Siinä samoin kuin joillakin poliitikoilla on fasismissympatioita. Pvl on tehnyt pahimmat väkivaltaisen henkilöihin kohdistuvat iskut. Sen vastapoolina toimiva Antifa on edellistä hajautuneempi solujen verkosto. Niiden sekä eläinoikeusliikkeen piiristä on tehty materiaan kohdistuvia iskuja. Tämä on yhdistetty myös anarkismiin, mikä anarkismin kokonaisuutta ajatellen on irrallista rettelöintiä (vrt. jalkapallohuligaanit Englannissa ja itsenäisyyspäivän mielenosoitukset Suomessa).

 

Ääripolitiikka

Kun radikaalisuus ja konservatiivisuus nähdään kokonaan toisilleen vastakkaisina, on kysymys radikaalista näkökulmasta, usein ideologiasta. Hiukan vaikeammin hahmotettavaa voi olla se, että suomenkielessä myös konservatismin kannattaja voi olla käytökseltään tai toiminnassaan radikaali. Tällöin sanan merkitys on lähinnä ”jyrkkä” ajatuksissa tai sen lisäksi käyttäytymisessä.

Yleinen liberalisoituminen ja vapausarvot, autonominen yksilöllisyys, autonominen talous näyttävät olevan muodissa. Tämä merkitsee ekonomista kovaa anarkismia, joka on lähellä myös sosiaaliliberalismia – kumpaankin kuuluu valtion vaikutusvallan heikentäminen vapauden nimissä.

Tämän vastineena esimerkiksi Suomen Sisu -järjestö kannattaa vahvaa kansallisvaltiota; se on myös luonut valtakunnallisen piirirakenteen ja sen jäseniä on myös valtakunnan politiikassa.

Vihaideologiat ovat yleistyneet jonkin verran Suomesssa ja maailmalla. Erilaista rettelöintiä, häirintää ja kiertäviä mielenosoituksia on tehnyt Suomi ensin -niminen ryhmä tai verkosto. Avoin rasismi ja muukalaiskammo sekä ylikorostunut kansallisen itsenäisyyyden julistaminen kuuluvat heidän repertuaariinsa. Tämän ryhmän ja Suomen sisun välillä on myös yhteyksiä.

Tässä kansallismielisessä liikehdinnässä on piiilevä turvallisuusuhka ainakin monikultuuurista todellisuutta taloudellisestikin ajatellen. Erityisesti, koska sillä on yhteyksiä valtakunnan politiikkaan ja hallintoon, sekä ulkomaisiin vastineisiinsa.

 

Populistisuus ja populismi

Populistisuutta ilmenee kaikkialla, sitä on mainoksissa, perinteisissä uskonnollisissa karismaattisia liiikkeissä ja ideologioissa, mutta enemmän tai vähemmän myös eri puolueiden vaalikampajoinnissa. Vakiintunut populismi taas on politiikan tyyliin, politiikan ja vallan sisään tuotua anarkismia ja erityinen radikalismin muoto. Se ratsastaa isänmaalllisuudella ja kansallismielisyyydellä.

Vapauden idea voi kääntyä veljeyttä ja tasa-arvoa vastaan niin taloudellisen kuin poliittisen vallan vastuuttomuudeksi missä tahansa kansanosissa tai poliittisissa ryhmissä. Tällöin klassinen, yleinen ja maltillinen liberalismi voi näyttäytyä niille ”konservatiivisena” ja radikalisoitua sekä talouden ääriliberalismiksi, jossa suuret pääomat hallitsevat arvoista piittaamatta, tai se voi näyttäytyä liiallisena vapautena ja radikalisoituminen tapahtua rajatumpien yhtenäisten arvojen ideologian ja talouden vahvemman sääntelyn suuntaan. Nämä kaksi painotusta voivat myös liittyä osittain yhteen ja se merkitsee kansakunnille suuria murheita.

Valtaosa ihmisistä on tavallista väkeä. Suojelupoliisin mukaan vuosi 2017 oli varsin rauhallinen. Poliisin aloitteesta Pohjoismainen vastarintaliike on Suomessa kielletty – eri asia on miten toimintaa siihen päättyisi. Rettelöitsijät ovat saaneet tuomionsa olivat he minkä aateryhmän tahansa edustajia.

 

Takaisin Blogisarjan pääsivulle

 

 

 

 

4 Turvallisuuden perusta on globaalin yhteisön ihmisyydessä

4A

Ihminen maapallolla on aina elänyt yhteisöinä: laumoina ja ryhminä. Ne ovat yksikköjä luonnon ekonomiassa ja ilman niitä ei yksilöllisyyttä ole. Koska yhteisöllisyys tuottaa yksilöt, ovat yhteisöt myös vastuussa yksilöistä. Toisaalta yksilöllisyyden muodostuttua vallaksi myös yksilöt ovat vastuussa yhteisöille. Yhteisöjen vastuulla on tuhansia vuosia ollut mielekäs elämä luonnon ehdoilla, mutta yksilöiden ja joukkojen uusien valtamuodosteiden myötä on rikkoutunut suhde sekä ihmisen ja luonnon että yksilön ja yhteisön välillä.

Mitään muita mielekkäitä ratkaisuja ihmisellä ei ole, kuin eläminen luonnon edellyttämällä tavalla yhteisöllisesti, sekä ymmärtämällä yhteisöksi koko ihmiskunta. Tämä on myös ainoa mielekäs yksilöllisyyden perusta. Se on ainoa mielekkyyden tunteen perusta myös äärimmäisen pahoissa oloissa, joita muuten hallitsevat vain biologiset elossa pysymisen yllykkeet.

Motto 1: Sosiaalisuus ja yksilöllisyys: hyvälle sekä edellytys että uhka

Kaikki ryhmät ja ideologiat vetoavat yksilöihin, koska ne tarjoavat yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja sosiaalisia voimavaroja. Mutta keskeinen ulottuvuus on siinä, missä määrin ja miten yksilöllisyyden ja yksilöllisyyden suhde painottuu niissä. Sosiaalisen pääoman, kuten myös sosiaalisen vahvistamisen näkökulmat tekevät ymmärrettäväksi myönteisiä mutta myös ja kielteisiä vaikutuksia erilaisissa ryhmissä. Ryhmän ja sen jäsenten keskinäiset sidokset tukevat ja vahvistavat toisiaan ja yhteistä ajatusmaailmaa niin humanitaarisessa avustusjärjestössä kuin rasistisessa liikkeessä.

Motto 2: lokaali on globaalia ja globaali on lokaalia

Ei-materaalsista pääomista, kuten inhimilllinen, sosiaalinen yms. pääomista on kirjoitettu paljon – taustana jo 1990-luvun YK: n, Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin toimesta osana kehittysspolitiiikkaa tekemät esitykset. Yhdistävä tekijä on yhteisöllisyys.

Nykyaikainen eli jo perinteinen yksilöllisyys modernilta ajalta lähtien on kehittynyt sen myötä, että se on voinut irtautua ulkoisesti määrittyneestä luonnonjärjestyksestä ja sitten yksikertaisesta hallitsijan määräysvallasta sisäistämällä järjestyksen ja vallan itseensä. Vähitellen kuitenkin myös maailma on paljastunut paljon monimutkaisemmaksi. Samalla sen ilmeneminen ja vaikutus ihmisiin ja yhteiskuntiin on tullut enemmän huomioiduksi.

Monet ajattelijat ovat kirjoittaneet ja puhuneet siitä, että modernista periytyvä yksilöllisyytemme on eräänlainen illuusio – ei harhaa, mutta enimmäkseen epäaitoa. Kanadalainen Charles Taylor on pyrkinyt perustelemaan sitä, miksi itsekkäästä ja näennäisen itseriittoisesta autonomisesta yksilöllisyydestä tulisi päästä siirtymään laajempiin merkityksiin ja ihmisen yhteisöllisyyttä ilmentävään autenttiseen olemiseen. Se, kuten myös suhde luontoon, edellyttäisi erilaista järjestystä kuin mihin monet ovat tottuneet. Ennen kaikkiea maailmankäsityksen ja -katsomuksen elvyttämistä.

Se mitä ykslöllisyyys ja yhteisöllisyys ova, on poliittista. Myös yksilöitä tarvitaan. Yksilöllinen merkityksen tarve vie ihmistä eteenpäin. Kyky käsitellä ja ymmärtää asioita ja itseään sekä moraalitaju ovat välttämättömiä. Kehitys- ja persoonallisuuspsykologia kertovat tästä lisäää.

 

B Turvallisuusuhat aikuisten oikeasti

1 Globaalin ekologisen ja ekonomisen järjestelmän häiriintyminen

2 Maailman politiikka ja sen häiriöt
– kestävä tuotanto ja kulutus sekä kehitysapu
– ylikansallinen siviiilikriiisinhalllinta
– passiivisuus tai raivo ihmisissä

 

C Kansalaisten turvallisuus ja riskit

Jokainen on ensimmäinen mahdollinen ehkäisevä tai tilanteeseen puuttuva – itselleen tai muille. Joka päivä ehkäistään huomaamattomasti, pelastetaan viime hetkellä ihmishenkiä jne. Suurin osa tällaisesta jää huomiotta: Suomessa on vielä paljon sosiaalista pääomaa, muun muassa työttömien ja vapaaehtoistoiminnassa. Tällaista kannattaisi tukea huomattavasti. Epävirallisia turvaverkostoja on monissa kunnissa ja kaupunginosissa.
Merkittävimmät turvallisuusuhat ovat ihan kotimaista ainesta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 kuoli onnettomuuksiin, itsemurhiin ja väkivaltaan runsaat 3 400 henkeä, mikä oli 6 prosenttia kaikista kuolleista. Kaatuminen ja putoaminen noin 1200, myrkytys noin 500, tapaturmat noin 400, liikennetapaturmat noin 300, tukehtuminen lähes 100. Näihin syihin kuolleiden määrä on vähentynyt viidenneksellä 10 vuodessa. Yleisimmät syyt tapaturmaisiin ja väkivaltaisiin kuolemiin olivat kaatumiset, itsemurhat ja tapaturmaiset myrkytykset.
Vielä 1990-luvulla vanhemmat pitivät toisia ihmisiä selvästi suurempana turvallisuushuolena liikennettä. On kansainvälinen trendi, että aletaan aiempaa enemmän pelätä ihmisiä, vaikka tilastojen mukaan tälle ei ole syytä. Tutkijat arvelevat, että syy sosiaalisten pelkojen lisääntymiseen piilee osittain mediassa. ”Harvinaiset, mutta traagiset tapahtumat saavat valtavasti palstatilaa. Se on omiaan luomaan ja lisäämään pelon ilmapiiriä.” (Studio55.fi) – Ovatko ihmiset sairastumassa pelkoon?

 

 

Takaisin Blogisarjan pääsivulle

 

 

 

 

Anarkisuus ja anarkistisuus – petricederlof

Turvallisuus, Osa 2D Anarkisuus ja anarkistisuus Anarkian vyyhti Tämän kirjoittaminen ei ollut helppoa, mutta tarkoittamaani asiaa ei myöskään ymmärrä lukematta koko lukua. Sen perushuomiot pätevät moniin aatesuntiin ja idelogioihin, Anarkisuuden kiihkoton ja suhteuttava ymmärtäminen on hyvin tärkeää, koska se paljastaa vähintäänkin koettuja sorron ja ylivallan muotoja ja mekanismeja, niin mahdollisuuksia kuin uhkiakin. Useimpien puolueiden kehityksessä…
— Read on petricederlof.com/2017/04/28/anarkian-vyyhti/